Opiskelijat ideoivat nimiä uudelle asuinalueelle

    Nimistösuunnitteluun osallistuvat kielitieteilijät aloittivat suunnitteluprojektin lokakuun puolivälissä tekemällä retken tulevan asuinalueen maastoon. Alueen luonnon ominaispiirteet ovat yksi lähtökohta nimien ideoimiseen.

    Nimistösuunnitteluun osallistuvat kielitieteilijät aloittivat suunnitteluprojektin lokakuun puolivälissä tekemällä retken tulevan asuinalueen maastoon. Alueen luonnon ominaispiirteet ovat yksi lähtökohta nimien ideoimiseen.

     

    Lokakuinen metsä tuoksuu maatuvilta lehdiltä ja jylhiltä havupuilta. Puiden lomassa kohoilee korkeita kivilohkareikkoja. Taustalla humisee valtatie 12, tuttavallisemmin Lahdentie.

    – Seitsemän vuoden kuluttua tässä on asuinkortteli, sanoo projektipäällikkö Sanna Karppinen ja viittoo ympärilleen lohkaremuodostelman laelta.

    Ollaan Lamminrahkan metsäalueella, Kangasalan ja Tampereen rajalla. Alueelle suunnitellaan noin 8000 asukkaan asuinaluetta.

    Erikoisen projektista tekee se, että rakennettavan alueen nimistö suunnitellaan yhteistyössä Tampereen yliopiston suomen kielen tutkinto-ohjelman opiskelijoiden kanssa. Mukana projektissa on 14 opiskelijaa, joiden tehtävänä on ensi kevään aikana ideoida nimiaihioita muun muassa alueen neljälle kokoojakadulle, 30 tonttikadulle, yhdelle torille sekä 15 viheralueelle ja puistolle. Kaikkiaan nimiä tarvitaan 50–60.

     

    Idean yliopiston ja kaavoittajien yhteistyöstä sai projektipäällikkö Karppinen.

    – Ajatus lähti siitä, että kyseessä on iso alue ja nimiä tulee paljon. Kun en itse ole nimeämisen ammattilainen, tuli mieleen käyttää alan osaajia sen sijaan, että me kaavoituksessa miettisimme nimiä muun työn ohessa, Karppinen sanoo.

    Hän uskoo, että kielitieteilijöillä on kaavoittajia enemmän aikaa perehtyä ideointiin ja esimerkiksi alueen nimihistoriaan ja murreyhteyksiin.

    – Heillä on myös asiantuntemusta nimistön käytettävyydestä kielen näkökulmasta. He osaavat miettiä taivutuksia ja nimistön muita mahdollisia merkityksiä.

     

     

     

     

     

    Opiskelijat toteuttavat nimistösuunnittelun yhtenä viiden opintopisteen kurssina. Kurssin vetäjät Unni Leino ja Liisa Mustanoja pitävät nimistösuunnittelua mainiona tapana tutustua kaavanimistön suunnitteluun ja samalla harjoitella työelämä- ja projektityöskentelytaitoja.

    Käytännössä nimistösuunnittelu tapahtuu muutaman hengen pienryhmissä, joista osa tutustuu esimerkiksi arkistotietoihin, osa haastattelee lähistön asukkaita ja osa pohtii ideoita luonnonolojen perusteella. Opiskelijat eivät nimeä tiettyjä katuja tai puistoja, vaan tehtävänä on laatia mahdollisimman rikas ja laaja nimimaailma, josta lopulliset nimet voidaan ammentaa ja hioa.

    Huomioon täytyy ottaa muun muassa lähiseutujen paikannimet, ettei sekaannusten vaaraa ole.

    – Lisäksi täytyy miettiä nimien mielleyhtymiä. Täytyy muistaa, että paikan nimellä on aina vahva yhteys sen identiteettiin. Sekin on syytä pitää mielessä, että paikannimet ovat usein pitkäikäisiä. Esimerkiksi Turussa on ollut Hämeenkatu jo kuutisen sataa vuotta, Unni Leino muistuttaa.

    Kaavoittajien toiveissa on, että tuleva nimistö mukailisi ja säilyttäisi alueen ominaisuuksia ja historiaa. Lisäksi nimistön toivotaan kertovan tulevan asuinalueen toivotuista ominaispiirteistä, kuten yhteisöllisyydestä, luonnonläheisyydestä ja elämyksellisyydestä.

    – Myös käytännöllisyys on tärkeää. Nimien tulee olla helppoja muistaa ja kirjoittaa ja ääntää oikein, Karppinen huomauttaa.

     

    Projekti aloitettiin lokakuun puolivälissä yhteisellä metsäretkellä Lamminrahkan alueelle. Sen tarkoituksena oli herätellä ideoita ja ajatuksia, jotka kumpuavat maaston muodoista ja alueen luonnon ominaispiirteistä. Retkellä löydettiin muun muassa lohkareluolia ja komeita kelopuita.

    – Ja Siiri-koira, joka oli karannut omistajaltaan lenkillä. Nähtäväksi jää, päätyykö Siiri osaksi alueen uutta historiaa, Karppinen nauraa.

     

    Lamminrahkan uusi asuinalue

    Alueelle tulee noin 8000 asukasta ja 1000 työpaikkaa.

    Alueelle tulee asuinkortteleita, työpaikka-alueita, virkistys- ja viheralueita, liikkeitä ja palveluita sekä koulu ja pienten lasten yksikkö, jossa on päiväkoti ja 1.–2.-luokat.

    Talokanta koostuu kerrostaloista, rivitaloista, kaupunkipientaloista ja omakotitaloista.

    Ajatuksena on, että alueen kaikista kodeista on lyhyt matka sekä luontoon että palveluiden ääreen. Lisäksi alueelle tulee nopeat julkisen liikenteen yhteydet Tampereen ja Kangasalan keskustaan.

    Alueen rakentaminen alkaa Lahdentien eritasoliittymästä vuonna 2018. Katujen rakentaminen alkanee vuonna 2020. Valmista pitäisi olla 2030-luvun loppupuolella.

     

    Teksti Hanna Hyvärinen

    Kuvat Jonne Renvall