Yksityisyyden suojaaminen rasittaa

    Tutkija Paula Haaran mukaan huoli tietosuojasta ei aina näy käytännön tekoina.

    Tutkija Paula Haaran mukaan huoli tietosuojasta ei aina näy käytännön tekoina.

    Yksityisyyden suoja askarruttaa verkon käyttäjiä. Käytännössä sen eteen ei kuitenkaan jakseta nähdä vaivaa.

    Digitaalinen seurantakoneisto on arkea jokaiselle verkon käyttäjälle. Tutkija Paula Haara Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskuksesta (COMET) asensi taannoin koneensa selaimeen lisäosan, joka paljasti vuorovaikutuksen kolmannen osapuolen kanssa selauksen aikana.

    – Siitä tuli aika epämukava olo, kun näin, miten moni kaupallinen taho seurasi liikkumistani. Olen aiemmin ollut aika huoleton verkossa tapahtuvan seuraamisen suhteen. Kun olen tutkinut yksityisyyttä ja anonymiteettiä verkkoviestinnässä, tuskani on lisääntynyt, Haara kertoo.

    Haara viittaa COMETin tutkimusprojektiin yksityisyydestä ja anonymiteetistä verkkoviestinnässä, jota rahoitti Helsingin Sanomain Säätiö. Tutkimuksessa havaittiin, että verkon käyttäjiä mietityttää, miten tietoja heistä kerätään ja mihin tarkoitukseen. He kokevat olevansa huonosti tai melko huonosti perillä siitä, mitä tietoja heistä kerätään.  Nettiselaajat ovat huolissaan kontrollin menettämisestä itseänsä koskevaan tietoon digitaalisessa ympäristössä.

    Haara kuitenkin huomauttaa, ettei huoli aina näy käytännön tekoina. Esimerkiksi palveluiden yksityisyysasetusmahdollisuuksia ei hyödynnetä, eikä moni jaksa nähdä tietosuojan eteen suurta vaivaa.

    – Se on ymmärrettävää, sillä on vaikeaa suojata yksityisyyttään verkossa. Minäkään en jaksa paneutua siihen niin paljon kuin voisin. Käyttöehtoihin tutustuu kyselytutkimuksen mukaan 40 – 60 prosenttia käyttäjistä palvelusta riippuen. Tämäkin luku antaa todennäköisesti liian positiivisen kuvan, sillä tuskin moni heistäkään on lukenut käyttöehtoja kokonaan. Tietoja käytetään hyväksi laillisesti, mutta myös laittomasti, jos ei ole huolehtinut yksityisyysasetuksista ja tietoturvasta.

     

    Tietojensa ja järjestelmänsä suojaamiseksi suuri osa käyttäjistä on hankkinut itselleen tietoturvaohjelman. Ohjelmalla torjutaan muun muassa henkilökohtaisen yksityisyyden loukkauksia, roskapostia ja tietokoneviruksia.

    – Tietoturvaohjelma ei kuitenkaan riitä yksityisyyden suojaamiseksi, Haara muistuttaa.

    Taloustutkimuksen toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan suurin osa verkon käyttäjistä luottaa siihen, että julkiset tahot säilyttävät turvallisesti henkilökohtaisia tietoja. Samaan aikaan moni uskoo, että henkilökohtaiset tiedot ovat vaarassa kaupallisissa palveluissa ja tietokannoissa, esimerkiksi Facebookissa ja Googlessa. Paula Haara lisää, että käyttäjät vaikuttavat olevan huonosti tietoisia oikeuksistaan henkilötietojensa suhteen.

    – Esimerkiksi oikeudesta saada ne poistetuksi jostakin. Ja aika kyseenalaistamatta annetaan ne henkilötiedot, mitä pyydetään, jos verkossa esimerkiksi tilaa jotain. Lainsäädännön mukaan palvelun pitäisi kuitenkin kerätä vain tiedot, jotka ovat tilauksen kannalta olennaisia. Jos palvelu haluaa kerätä enemmän tietoja, se rikkoo asiakkaan tietosuojaa.

     

    Nuoret jakavat netissä itsestään tietoja aika huolettomasti. He vaikuttavat kuitenkin punnitsevan vanhempia sukupolvia tarkemmin yksityisyyden ja julkisuuden rajaa.

    – Kyselytutkimuksessa he eivät erotu ryhmänä vanhemmista siinä, miten tärkeänä pitävät henkilötietojensa suojaamista verkossa. Nuoret ymmärtävät, että he ovat itse vastuussa nettimaineestaan. Se on tosin joskus opittu kantapään kautta omista tai toisten kokemuksista. Mutta hekään eivät ole hyvin perillä esimerkiksi verkon ansaintalogiikasta, palveluiden tarjoajien kaupallisista intresseistä ja tekijänoikeusasioista.

    Haara pitää yksityisyyden suojan kannalta ongelmallisimpana, että valvontaa on liki mahdotonta välttää verkkoympäristössä. Kaupalliset toimijat kokoavat tietoa ja niin tekevät myös valtioiden turvallisuusviranomaiset kansallisen turvallisuuden nimissä.

    – Yksityisyyden suoja on Suomen perustuslainkin turvaama oikeus, mutta sen toteutuminen verkkoympäristössä on vähintäänkin kyseenalainen. Yksityisyyden alue on kaventunut.

     

    Näin suojaat tietosi

     

    1.Suojaudu haittaohjelmilta asentamalla palomuuri- ja virustorjuntaohjelmisto, ja pidä ohjelmien päivitykset ajan tasalla.

    2.Turvaa selaimesi asentamalla yksityisyydensuojaa tehostavia lisäosia: asenna esimerkiksi uBlock Origin mainoksia ja tarkkailua vähentääksesi.

    3. Käytä tehokkaita, vähintään kahdeksan merkkiä pitkiä, salasanoja ja vaihda ne säännöllisin väliajoin.

    4. Käytä yksityisyyttä arvostavia hakukoneita ja vältä selailuasi tarkkailevien Googlen ja Bingin käyttöä.

    5. Älä säilytä arkaluonteista tietoa salaamattomana äläkä varsinkaan lähetä sellaista salaamattomana: tiedot voit salata esimerkiksi VeraCrypt-ohjelmalla.

    6. Poista henkilökohtaiset tiedot ylikirjoittamalla niiden päälle erityisesti silloin, jos myyt eteenpäin vanhan tietoteknisen laitteesi.

    7. Harkitse mitä tietoa jaat verkon välityksellä ja sosiaalisessa mediassa ja talletat pilvipalveluihin.

    8. Salaa tärkeät sähköpostiviestit helposti ja ilmaiseksi esimerkiksi OpenPGP:llä tai S/MIME:llä.

    9. Salaa pikaviestintäyhteys käyttämällä esimerkiksi Jitsiä, Pidginiä ja OTR-lisäosaa tai Adiumia salatun pikaviestintäyhteyden luomiseksi.

    10. Salaa IP-osoitteesi  esimerkiksi VPN-palvelun tai Tor-verkon avulla. Salaamaton IP-osoite paljastaa fyysisen sijaintisi tarkalleen ja yksilöi sinut.

    Lähde: Vesa Viljanen, Yksityisyydensuoja > pikaopas suojautumiseen

     

    Teksti Mia Hemming

    Kuvitus Jonne renvall