Tiedolla on yhä arvoa

    Hanna Hyvärinen

    Hanna Hyvärinen

    Teoreettisen filosofian dosentti Panu Raatikainen sanoo olevansa huolissaan tieteen arvostuksesta Suomessa. Raatikaisen mukaan kehitys on takaperoista. Aiemmin tietoa ja sivistystä on ehkä jaettu niukemmin, mutta sitä on sentään arvostettu. Nyt tieteen tekemisestä puhutaan näpertelynä ja jonain, mitä ”kaiken maailman dosentit” kammioissaan puuhastelevat.

    Huoleen on varmasti aihetta. Leikkaukset tekevät kipeää, ja onhan se turhauttavaa yrittää tuottaa uutta tietoa, jos se ei kiinnosta ketään.

    Paitsi että kyllä se kiinnostaa. Vaikka osa ihmisistä ja päättäjistä on hyvinkin äänekkäästi sitä mieltä, että he tietävät maailmasta jo tarpeeksi, alati kasvava on se joukko, joka janoaa lisää tietoa – ja nimenomaan tutkittua ja analysoitua tietoa.

    Ja kiitos internetin, enää ei tarvitse olla dosentti päästäkseen tuohon tietoon kiinni. Mainio esimerkki tästä kehityksestä on The Ulkopolitist -verkkolehti, jota tekevät nuoren polven ulkopolitiikan ja kansainvälisten asioiden tutkijat ja opiskelijat. He haluavat tuoda asiantuntemuksensa kaikkien saataville ja auttaa meitä jokaista ymmärtämään monimutkaisia ilmiöitä entistä paremmin. Ja toisin kuin vallitsevan julkisen keskustelun ja yleisen ilmapiirin perusteella voisi luulla, homma toimii. Julkaisu imee puoleensa jatkuvasti lisää lukijoita ja myös tekijöitä.

    Tieto siis kiinnostaa ja sille riittää arvostusta. Siksi sitä pitää yhä enemmän tuoda pölyttyneistä arkistoista meidän kaikkien saataville. Mielellään sellaisessa muodossa, että siitä saavat tolkkua ja keskusteluun pystyvät osallistumaan muutkin kuin saman alan tutkijakollegat. Onneksi kehitys näyttää kulkevan juuri tähän suuntaan.

    Kirjoittaja on Aikalaisen vastaava toimittaja