Yliopistodemokratialla on väliä!

    puheenvuoroYhteiskuntamme on rakentunut demokratian ihanteiden varaan. Näistä ihanteista kumpuaa myös yliopistodemokratia, jonka juuret ovat syvällä yliopiston historiassa. Viimeaikaiset kehityskulut herättävät kuitenkin huolta yliopistodemokratian tulevaisuudesta. Yliopistolain arvioinnin ennakkotulosten mukaan lakiuudistus on lisännyt rehtorin valtaa yliopistoyhteisön kustannuksella. Myös Tampereen korkeakoulujen yhdistymiseen liittyy uhkia yliopistodemokratian kannalta. Demokratiaa on vaikeampi toteuttaa säätiöyliopistossa kuin julkisoikeudellisessa yliopistossa. Yliopistoihin ovatkin ujuttautumassa yrityksistä tutut johtamismallit, jotka korostavat dynaamisuutta ja tehokkuutta demokratian sijaan. 

    Miksi demokratia sitten on tärkeää? Demokratialla voidaan katsoa olevan jonkinlainen itseisarvo. Se perustuu ajatukseen, että ihmisillä on oikeus osallistua heitä koskevien päätösten tekoon. Jokaisella on oikeus päättää yksityisistä asioistaan yksilönvapauden puitteissa ja yhteisönsä asioista demokratian kautta. Vaikka yksityisen ja yhteisen rajoista voidaan olla montaa mieltä, yhteisistä asioista päätettäessä demokratian katsotaan yleensä olevan oikeudenmukaisin tapa. 

    Demokratialla on myös välineellisiä hyötyjä. Demokratia tuottaa todennäköisimmin päätöksiä, joihin yhteisön enemmistö on tyytyväinen. Yliopisto, jossa kaikki pääsevät osallistumaan päätöksentekoon on kaikille parempi paikka opiskella, tutkia ja työskennellä. Ihmiset työskentelevät paremmin, kun he viihtyvät työssään. Opiskelu on opiskelijalle mielekkäämpää, kun hän pääsee vaikuttamaan opetukseen ja opiskelijat valmistuvat nopeammin, kun opetus huomioi heidän tarpeensa. Opiskelijoiden osallistuminen hyvien käytäntöjen kehittämiseen onkin elintärkeää. Yhteiskunnan demokraattiset rakenteet myös kasvattavat ihmisiä aktiivisiksi kansalaisiksi ja lisäävät heidän kiinnostustaan yhteisiä asioita kohtaan.

    Hierarkkinen päätöksenteko voi sopia organisaatioihin, joilla on tarkat, ulkoa määritellyt tavoitteet. Tällaisia ovat esimerkiksi viranomaisorganisaatiot, joiden tehtävä on noudattaa päätöksiä tarkasti ja lakiin nojautuen, sekä yritykset. Toisaalta myös yritysjohtamisessa on maailmalla ja hiljalleen Suomessakin alettu omaksua uusia malleja, joissa työntekijöiden osallistuminen on tärkeä osa yrityskulttuuria, esimerkkinä tamperelainen Vincit, joka on menestyvä ja useamman kerran parhaana työnantajana palkittu kasvuyritys. 

    Ville Tynkkynen
    Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsen.