Bioetiikka houkutteli vierailulle

    Charles Adams”Suomen koulutussysteemiä voi koko planeetta kadehtia”

     

    Millainen maine Suomella on korkeakoulutuksen ja tutkimuksen maana Yhdysvaltain näkökulmasta?

    – Loistava. Olen sanonut, että Suomea kadehtii koko planeetta, mitä tulee koulutussysteemiin ja edistyneeseen tutkimukseen, sanoo Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Charles C. Adams Jr.

    – On paljon mittareita, joilla tämä todetaan: Pisa-pisteet ja julkaisulistaukset, joiden kärkisijoilla on suomalaisia. Se on äärimmäisen hieno saavutus, ottaen huomioon maan pienen populaation. Uskon, että tasa-arvoinen koulutussysteemi on iso syy tähän.

    Adams kävi Tampereen yliopistossa tutustumassa Eturauhassyövän tutkimuskeskukseen. Professori Tapio Visakorven johtama eturauhassyövän tutkimusohjelma alkoi 1990-luvun alkupuolella, ja nyt se on yksi alan suurimpia tutkimusohjelmia maailmassa. Monitieteinen tutkimuskeskus etsii uusia keinoja, joilla tunnistaa vaaralliset eturauhassyövät niistä, jotka eivät vaadi hoitoa. Lisäksi se on mukana syövän lääketutkimuksessa.

    Adams piti Eturauhassyövän tutkimuskeskusta erinomaisena esimerkkinä kansainvälisestä tutkimusyhteistyöstä.

    – Yhdysvaltain suurlähetystö on kiinnostunut edistämään tutkimusyhteistyötä kaikilla tutkimuksen ja kehityksen kentillä. Fulbright-säätiö on yksi esimerkki tästä, mutta on paljon muitakin, Adams sanoo.

    Suomi on kiinnostava kohde laajojen potilastutkimusten tekoon. Jopa 95 prosenttia syöpäpotilaista hoidetaan julkisella puolella, jolloin he ovat helposti tutkijoiden tavoitettavissa.

    – Suomessa on myös kattavat terveystietorekisterit, ja ihmiset suhtautuvat myönteisesti tutkimukseen, Tapio Visakorpi kertoo.

     

    Lyhyen vierailun aikana suurlähettiläälle esiteltiin Tampereen yliopistoa ja Kaupin kampuksen toimintaa laajemminkin. Vararehtori Seppo Parkkila kertoi Tampere3-hankkeesta ja siitä, että uudesta yliopistosta tulee Suomen toiseksi suurin yliopisto 34 000 opiskelijallaan.

    Suurlähettiläs Adams halusi kuulla, miten yliopistossa suhtaudutaan lukukausimaksuihin, joita aletaan periä EU-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta.

    – Lain mukaan meidän on pakko periä lukukausimaksua, valitettavasti, Parkkila kertoo.

    – Olemme kuitenkin kehittämässä stipendijärjestelmää, joka toivon mukaan kattaa kuluista mahdollisimman paljon. Luultavasti useimpien ulkomaisten opiskelijoiden täytyy maksaa hyvin vähän tai ei mitään.

     

    Bioetiikka on lääke- ja biotieteiden eettisiä kysymyksiä tutkiva tieteenala, joka on rantautunut Yhdysvalloista Suomeen. Tampereen yliopistossa bioetiikan tutkimusta tekevät Heikki ja Salla Saxén. Bioetiikan tutkimusprojekti on osa eturauhassyövän tutkimusta.

    Eettiset kysymykset liittyvät etenkin personalisoituun lääketieteeseen, jota kehitetään myös eturauhassyövän tutkimuksessa. Aiemmin kaikkia potilaita on hoidettu lähes samalla tavalla, mutta potilaskohtaisesti räätälöityjen hoitojen yleistyminen herättää kysymyksen: miten hoitaa eri potilaita eri tavalla mutta silti kaikkia tasa-arvoisesti?

    – Uudet bioeettiset ajatukset tulevat yhä enemmän osaksi käytännön lääketiedettä Yhdysvalloissa. Suomessa tieteenala on vielä nuori, mutta täällä katsotaan Yhdysvaltoihin uusien ajatuksien toivossa, Saxén sanoo.

    Saxén vietti vuoden Fulbright-stipendiaattina Harvardin yliopistossa, ja Adams tuli yliopistolle Saxénin kutsumana.

    Teksti Tiina Lankinen
    Kuva Jonne Renvall