Liioitellaanko työelämän epävarmuutta?

    1) Tilastojen valossa suomalainen työelämä muuttui epävarmemmaksi 1990-luvulla, mutta se normalisoitui 2000-luvulla. Finanssikriisi 2008 ja sitä seurannut taantuma ovat lisänneet työmarkkinoiden epävarmuutta, mutta vaikutus on ollut yllättävän vähäinen. Palkansaajien pelko oman työpaikan menettämisestä tai lomauttamisesta on kuitenkin kasvanut.

     

    2) Vuonna 2013 epävarmassa asemassa olevia työntekijöitä oli 12 prosenttia palkansaajista eli noin 250 000 suomalaista. Epävarman työn kriteereiksi määriteltiin tutkimuksessa ylikoulutus, toteutunut työmarkkinariski (vähintään yksi työttömyysjakso edellisen viiden vuoden aikana), epätyypillinen työ, työmarkkinariskin pelko ja huonot työllistymismahdollisuudet.

     

    3) Epävarmuutta kokevat pienituloiset, suhdanneherkillä aloilla kuten esimerkiksi teollisuudessa työskentelevät ihmiset. Myös syrjäseudulla asuminen altistaa epävarmuudelle. Syyt epävarmaan työmarkkina-asemaan joutumisesta ovat useimmiten rakenteellisia syitä, joihin yksilön on vaikea itse vaikuttaa.

     

    4) Suomalaisen työelämän joustamattomuus on harha. Neljännes työssäkäyvistä on ollut koko 2000-luvun joustavissa osa- ja määräaikaisissa työsuhteissa. Joustavuuden lisääminen työmarkkinoille nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa huonontaisi näiden jo ennestään epävarmassa tilanteessa olevien ihmisten asemaa.

     

    5) Tilastot eivät tue väitettä, että työelämä muuttuisi koko ajan epävarmemmaksi, vaan kyse on taloussuhdanteiden mukaan vaihtelevasta ilmiöstä.  Epävarmuus on todellinen ongelma, jota vastaan pitää taistella, mutta se ei ole suomalaisen työelämän koko kuva.

     

    Työelämän tutkija Pasi Pyöriän mukaan työelämän huonontumista ja epävarmuutta korostava puhe voi kääntyä itseään toteuttavaksi ennustukseksi.

    Pasi Pyöriä

    Pasi Pyöriä

    – Työnantajien on helpompi saada työehtojen heikennyksiä läpi, jos uskotaan, että vaihtoehtoja ei ole. Aina on vaihtoehtoja, nämä ovat sopimuskysymyksiä.

    Työntekijää suojaa Suomessa kattava lainsäädäntö ja vahva ammattijärjestöliike, jonka Pyöriä toivoo pysyvän jatkossakin osana työmarkkinamallia Suomessa ja Pohjoismaissa.

    – Suomessa on myös hyvin toimiva työmarkkinajärjestelmä, jossa asioista sovitaan yhdessä, vaikka neuvottelut ovatkin olleet vaikeita.

    Pyöriä ja tutkijatohtori Satu Ojala Tampereen yliopistosta tutkivat palkkatyön epävarmuutta Tilastokeskuksen työolotutkimusten avulla ajanjaksolla 1984–2013.

    Pasi Pyöriä & Satu Ojala: Prekaarin palkkatyön yleisyys: liioitellaanko työelämän epävarmuutta? Sosiologia 1/2016.

     

    Vakaalla työuralla (12 kk / vuosi) olevien yksityisen sektorin palkansaajien osuus toimipaikan liikevaihtotyypin mukaan viiden vuoden seurantajaksoina: 1990–1995, 2000–2005 ja 2007–2012 (%).

    taulukko 5faktaa

    Työsuojelurahaston hanke Talouskriisit, työhyvinvointi ja työurat (2015–2017), tekijät Katri Järvinen & Liudmila Lipiäinen, aineistona Tilastokeskuksen yhdistetty työntekijä–työnantaja-aineisto FLEED.

     

    Lue tutkijoiden kirjoitus aiheesta Alusta!-verkkolehdestä. http://alusta.uta.fi/artikkelit/2016/04/05/tyoeelaemaen-murrokset-ja-tilastojen-sanoma.html

    Teksti Tiina Lankinen
    Kuvat Jonne Renvall