Rohkeasti puhumaan

    Tutkinto-opiskelijat Joy Saina, Marc Belles ja Junyi Yang pelasivat verbipeliä suomen kielen alkeiskurssi 2:lla. Ja kyllä, heidän mielestään suomea ei ole mitenkään kovin helppo oppia, joskin Saina löytää suomesta yhtäläisyyksiä kotimaansa toiseen kieleen swahiliin. Kolmikon suosikit suomenkielisistä sanoista ovat ”no niin” ja ”moi moi”.

    Tutkinto-opiskelijat Joy Saina, Marc Belles ja Junyi Yang pelasivat verbipeliä suomen kielen alkeiskurssi 2:lla. Ja kyllä, heidän mielestään suomea ei ole mitenkään kovin helppo oppia, joskin Saina löytää suomesta yhtäläisyyksiä kotimaansa toiseen kieleen swahiliin. Kolmikon suosikit suomenkielisistä sanoista ovat ”no niin” ja ”moi moi”.

     

     

    Kielten opiskelussa keskitytään onnistumisiin.

    Miltä kuulostaisi opetella vaikkapa espanjaa, jos opetus perustuisi täydellisten lauseiden sorvaamiseen, virheiden löytämiseen ja niiden poistamiseen? Saattaisi jäädä monelta tapakset tilaamatta kohdemaan kielellä.

    Tällä tyylillä opiskeltiin 1970-luvulla, jolloin tavoitteena oli virheetön kieli. Nykyään toimitaan päinvastoin. Tavoitteena kielten opiskelussa on toiminnallinen kielitaito.

    – Aiemmin tärkein kieltenopetuksen resurssi oli opettaja ja hänen tekemänsä oppimateriaali. Myös kuullun ymmärtämisen opetteluun tarkoitetut kielistudiot olivat iso osa opetusta, kertoo Tampereen yliopiston kielikeskuksen johtaja (ma) Kaisa Alanen.

    Nyt opetusta viedään aina vain monimuotoisempaan suuntaan. Yhteisiä kielistudioita ei niitäkään tarvita enää samalla lailla, koska kieltä voi kuunnella vaikka omasta kännykästään.

    Kielikeskus perustettiin yliopistoon vuonna 1976, ja tänä keväänä juhlitaan kielikeskuksen 40-vuotisjuhlia. Yksi opettaja on ollut mukana aivan alusta alkaen. Englannin kieltä opettanut Mary McDonald-Rissanen jäi eläkkeelle viime vuonna työskenneltyään kielikeskuksessa lähes 40 vuotta.

     

    Kielikeskuksen päätehtävä on opettaa tutkintoihin kuuluvia viestintä- ja kieliopintoja. Näiden lisäksi on mahdollista opiskella espanjaa, ranskaa, saksaa, venäjää ja suomea vieraana kielenä. Kiinan kieltä opetetaan alkeis- ja jatkokurssilla, latinaa alkeiskurssin verran, ja näiden lisäksi tarjolla on Intercultural Communication Studies -opintokokonaisuus.

    Kieliopinnot ovat suosittuja, ja etenkin alkeiskurssit ruuhkautuvat. Tämän vuoksi opiskelumahdollisuuksia on jouduttu rajaamaan niin, että opiskelija voi pääsääntöisesti aloittaa vain yhden kielen opiskelun alkeiskurssilta alkaen, jos kursseille on paljon jonoa. Jatkokursseille mahtuvat kuitenkin lähes kaikki halukkaat.

    – Jos on kouluaikoina opiskellut jotain kieltä alkeidenkin verran, voi yliopistossa suoraan siirtyä vähän ylemmän tason kurssille.  Rajoituksista huolimatta kyllä meillä aika moni pääsee opiskelemaan vieraita kieliä, Kaisa Alanen vakuuttaa.

    Vuorovaikutusviikko 4.–8. huhtikuuta. Koko yliopistoväen kieli- ja viestintätaitojen verryttelyä pienten aktiviteettien merkeissä. Osallistujille luvassa palkintoja! Vuorovaikutuspassit voi noutaa kielten oppimiskeskuksesta (Self-Access Centre), Pinni B5071.

     

    Teksti Tiina Lankinen
    Kuvat Jonne Renvall