Itsensä voittaneet

    naty opiskelijat1 JRNätyn toisen vuosikurssin näyttelijäopiskelijat Saga Sarkola, Sara-Maria Heinonen ja Juho-Paavo Rantonen pääsivät Nätylle opiskelemaan toissa keväänä. Heidän pääsykoetarinansa kertovat itsensä voittamisesta ja itseensä uskomisesta.

     

    Pääsykokeissa torjutuksi tuleminen kasvattaa, kun on analysoitava, mitä itsessään voi kehittää ja erityisesti hyväksyä omat heikkoutensa, Saga Sarkola sanoo

    ”Pääsykokeissa torjutuksi tuleminen kasvattaa, kun on analysoitava, mitä itsessään voi kehittää ja erityisesti hyväksyä omat heikkoutensa”, Saga Sarkola sanoo.

    Huhtikuussa yliopiston kampuksella saattaa haahuilla tavallista enemmän itsekseen puhuvia henkilöitä. Heistä ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan, sillä maalis-huhtikuussa yliopistolla järjestetään näyttelijäntyön koulutusohjelman pääsykokeet. Valintakokeet ovat intensiiviset, ja seuraaviin vaiheisiin eteneville opiskelijakandidaateille ne ovat useamman päivän rutistus.

    – Sitä menee ihan putkiaivoksi, jos ei välillä lähde ulos hengittämään ja valmistautumaan omalla energiallaan, Saga Sarkola sanoo.

    – Itselläni oli silloin toinen, kolmas ja neljäs pääsykoevaihe peräkkäin niin, että olin Tampereella viikon putkeen. Pääsykoepäivien välissä treenasin Hervannan metsissä, lappeenrantalainen Juho-Paavo Rantonen muistelee.

    Joka toinen tai kolmas vuosi pidettävät näyttelijäntyön pääsykokeet etenevät neljässä vaiheessa. Noin tuhannesta hakijasta seulotaan kuukauden aikana 12 motivoitunutta opintoihin soveltuvaa henkilöä.

     

    Sara-Maria Heinoselle Nätyn pääsykokeet kaksi vuotta sitten olivat oivalluksen paikka: ”Oma itsensä ei voi olla, jos tavoittelee koko ajan täydellisyyttä ja pyrkii todistamaan itselleen ja raadille, miten hyvin näyttelee.”

    Sara-Maria Heinoselle Nätyn pääsykokeet kaksi vuotta sitten olivat oivalluksen paikka: ”Oma itsensä ei voi olla, jos tavoittelee koko ajan täydellisyyttä ja pyrkii todistamaan itselleen ja raadille, miten hyvin näyttelee.”

    Näyttelijäopiskelijat muistelevat pääsykokeita hyvillä mielin. Varsinkin kokeiden myöhemmät vaiheet näyttäytyivät heille ennemminkin oppimismahdollisuuksina kuin arvioitavina koetilanteina.

    – Tuntui, että pääsykokeiden sijaan kyseessä oli ennemminkin oppitunti, sillä Nätyn opettajat antoivat meille ohjeita harjoitusten tekemiseen ja saimme tutkia harjoituksen muuttumista esimerkiksi fokuksen vaihtumisen kautta, Sara-Maria Heinonen kertoo.

    Pääsykokeissa hakijat tekevät erilaisia pienryhmä- ja yksilöharjoitteita ja heille annetaan tehtäviä seuraaviin vaiheisiin valmisteltavaksi. Tiiviit, yhdessä vietetyt pääsykoepäivät hiovat hakijoita yhteen ja yhteistyön merkitys korostuu.

    – Meillä oli yhden vaiheen ryhmätehtävässä sellainen positiivisen energian kierre. Ajateltiin, että jokainen pääsee tuotoksessamme esille omalla tavallaan ja tarkoituksemme on ryhmässä saada jokaisen tekeminen näyttämään mahdollisimman hyvältä, samassa pääsykoeryhmässä olleet Sarkola ja Heinonen muistelevat.

    – Tavallaan jokainen hakijakin on osa valitsijaraatia ja näin ollen valitsemme myös toinen toisemme, Rantonen tiivistää.

     

    ”Pääsykokeissa kysyttiin mitä teen, jos en saa opiskelupaikkaa. Vastasin etten tiedä, sillä en ollut miettinyt muita vaihtoehtoja”, läpipääsynsä eteen päättäväisesti töitä tehnyt Rantonen kertoo.

    ”Pääsykokeissa kysyttiin mitä teen, jos en saa opiskelupaikkaa. Vastasin etten tiedä, sillä en ollut miettinyt muita vaihtoehtoja”, läpipääsynsä eteen päättäväisesti töitä tehnyt Juho-Paavo Rantonen kertoo.

    Useat näyttelijäntyöstä haaveilevat opiskelijakandidaatit hakevat näyttelijäntyön koulutusohjelmiin monta kertaa. Juho Rantonen kertoo pudonneensa edellisellä kerralla Nätyn pääsykokeiden ensimmäisessä vaiheessa. Huonosti tehty valmistautuminen sai hänet sisuuntumaan ja tekemään töitä opiskelupaikan saamiseksi.

    – Lupasin itselleni, että 2014 pääsen sisälle. Tein valtavasti töitä itseni kehittämiseksi ja samalla oli tehtävä myös päivätöitä harrastukseni rahoittamiseksi. Päätin, etten mopannut lattioita turhaan, Rantonen kertoo.

    Myös Heinonen ja Sarkola olivat hakeneet näyttelijäntyön koulutusohjelmiin jo aiempina vuosina. Nätyn pääsykokeissa 2014 he kertovat oivaltaneensa, että kokeissa ei välttämättä tarvitse onnistua täydellisesti voidakseen tulla valituksi. Pääsykokeiden tarkoitus on löytää koulutusohjelmaan sopivat opiskelijat.

    – Ymmärsin, ettei minun tarvitse todistaa, miten hyvä olen. Olin hakenut näyttelijäkouluihin monta kertaa aiemminkin ja se taktiikka ei ollut toiminut, Heinonen toteaa.

    – Puhun ruotsia äidinkielenäni ja olin pitänyt suomea heikkoutenani. En päässyt Helsinkiin ruotsinkieliselle näyttelijäntyönlinjalle ja päästäkseni suomenkieliseen kouluun, minun oli ensin itse hyväksyttävä, että kielitaitoni on riittävä. Pääsykokeissa torjutuksi tulemisen kautta voi kasvaa ja voittaa itsensä, Sarkola pohtii.

     

    Nätyn pääsykokeet

    • Teatterityön tutkinto-ohjelman valintakokeet järjestetään joka toinen tai joka kolmas vuosi.
    • Vuoden 2016 hakuaika oli tammikuussa.
    • Hakijoita oli yhteensä 966, joista 864 hakijaa kutsuttiin ennakkotehtävän perusteella seuraavaan vaiheeseen.
    • Pääsykokeiden 3. ja 4. vaihe järjestetään huhtikuun aikana.
    • Valintakokeen alustavat tulokset ilmoitetaan perjantaina 29.4.2016.

     

    Teksti Terhi Meriläinen
    Kuvat Jonne Renvall

    Lue myös Aikalaisen juttu teatterityön tutkinto-ohjelmasta: Taiteellisen tutkimuksen laboratoriokokeet