Millä tulevaisuuden opiskelija elää?

    Olga Haapa-aho

    Olga Haapa-aho

    Yksi opiskelijoiden suurimmista huolenaiheista on taas kerran tänä keväänä opintotuen tulevaisuus. Toimeentulo vaikuttaa suoraan opiskelijoiden jaksamiseen ja mahdollisuuksiin opiskella täysipäiväisesti. On myös syytä pohtia, missä määrin opintotuen rankat leikkaukset vaikuttavat yhdenvertaisiin opiskelumahdollisuuksiin ja koko pohjoismaisen hyvinvointivaltion perusperiaatteisiin.

    Hallitus päätti hallitusohjelmassa leikata opiskelijoiden perustoimeentulosta lyhyellä aikavälillä 70 miljoonaa ja pitkällä aikavälillä 150 miljoonaa euroa. Konkreettisia ehdotuksia varten palkattiin selvitysmieheksi taloustieteilijä Roope Uusitalo, joka ehdotti muun muassa opintorahan radikaalia leikkaamista, tukikuukausien määrän vähentämistä ja opintopistevaatimusten tiukentamista. Vain kaksi prosenttia suomalaisista kannattaa opintotuen leikkaamista, mutta sekä pääministeri että opetusministeri ovat vakuuttaneet, ettei leikkauksista luovuta.

    Opiskelijoilla on jo nykyisellään paljon taloudellisia vaikeuksia, stressiä sekä huolta tiukkojen vaatimusten ja riittämättömän toimeentulon aiheuttamasta ristiriidasta. Opiskelijoista noin 20 prosenttia kokee toimeentulonsa olevan erittäin niukka ja epävarma. Yli puolella opiskelijoista asumismenot vievät jo nykyään yli puolet käytettävissä olevista varoista. Vain 20 prosenttia kokee, ettei ole ylirasittunut ja 30 prosenttia kokee runsaasti stressiä. Näiden lukujen valossa on todella huolestuttavaa, että opiskelijoiden tilannetta tiukennetaan entisestään.

    On selvää, että jos nykyisestä, reilun 300 euron suuruisesta opintorahasta leikataan lähes satanen, rahat eivät riitä elämiseen. Millä opiskelijat sitten pärjäävät ja opiskelevat keskimäärin yli kahdeksan tuntia päivässä saavuttaakseen vaaditut opintopisteet? Selvitysmiehen mukaan vastaus on aiempaa suurempi opintolaina. Kymmenien tuhansien velkataakka on kuitenkin pelottava vaihtoehto, kun tulevaisuuden työstä ei voi olla varma, terveydessä ja perhetilanteessa voi milloin tahansa tapahtua muutoksia ja kaikilla ei ole sukulaisten taloudellista tukea puskuroimassa riskejä.

    On pelottavaa miettiä, millaisia vaikutuksia näillä leikkauksilla on opiskelijoiden päivittäisen jaksamisen lisäksi muun muassa kansainvälistymiselle ja opintojen keskeyttämiselle. Yhdenvertainen ja maksuton koulutus on yksi yhteiskuntamme tukipilareista ja kaikkien osaamisen hyödyntäminen on välttämätöntä Suomen kilpailukyvyn kannalta. Olemmeko nyt valmiita vaarantamaan kaiken tämän?

    Kirjoittaja on Tamyn sosiaalipoliittinen asiantuntija.