Akuuttilääketieteessä tehdään nopeita ratkaisuja

    Hämeenlinnan päivystysklinikan tilat on suunniteltu siten, että hoitotiimi voi olla potilasta vastassa jo ulko-ovella, jolloin hoito voidaan aloittaa välittömästi. Kuva: Ari Palomäki

    Hämeenlinnan päivystysklinikan tilat on suunniteltu siten, että hoitotiimi voi olla potilasta vastassa jo ulko-ovella, jolloin hoito voidaan aloittaa välittömästi. Kuva Ari Palomäki.

    Ensimmäiset erikoislääkärit valmistuvat Tampereelta tänä vuonna.

    Akuuttilääketiede on Suomen nuorin lääketieteen erikoisala, mutta kansainvälisesti jo kärkijoukossa. Päivystyspotilaat saavat sen ansiosta aiempaa parempaa hoitoa, joka on myös organisoitu järkevämmin kuin ennen.

    – Kun päivystykseen tulee useita kiireellisiä potilaita, akuuttilääketieteen erikoislääkärit hahmottavat kokonaisuuden ja kiireellisyyden siten, että potilaiden hoidon vaatimukset otetaan oikeassa järjestyksessä huomioon, kertoo professori Ari Palomäki.

    Tampereen yliopistossa työskentelevä Palomäki on Suomen toistaiseksi ainoa akuuttilääketieteen professori. Toinen on tulossa Helsingin yliopistoon kevään aikana.

    – Akuuttilääketiede on kliinistä työtä tekevä mutta myös sitä organisoiva erikoisala. Kyse on arjen ja samalla isomman mittakaavan organisoinnista.

     

    Ari Palomäki

    Ari Palomäki

    Palomäen työ akuuttilääketieteen parissa alkoi vuonna 2002 Kanta-Hämeen keskussairaalan ja Hämeenlinnan seudun kolmen terveyskeskuksen päivystyksien yhdistämiseksi.

    Viisi vuotta myöhemmin Hämeenlinnaan rakennettiin uusi päivystysklinikka ja Palomäestä tuli sen ylilääkäri.

    – Emme suinkaan olleet ensimmäisiä Suomessa, mutta kyseessä oli ensimmäinen aito yhteispäivystys, Palomäki sanoo.

    Vuonna 2012 päätettiin, että akuuttilääketieteestä tulisi Suomeen uusi lääketieteen erikoisala seuraavan vuoden alussa. Palomäki ja Veli-Pekka Harjola suunnittelivat käytännössä kuusivuotisen koulutuksen, ja suunnitelma annettiin yliopistojen asettaman työryhmän käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi.

    Siirtymävaiheessa 70 tietyt ehdot täyttävää erikoislääkäriä, Palomäki heidän joukossaan, suoritti tentin, jolla he saivat akuuttilääketieteen erikoislääkärin pätevyyden.

     

    – Vielä 15 vuotta sitten nuorimmat lääkärit pantiin töihin päivystyksiin, etulinjaan ilman senioritukea. Nyt tavoitteena on, että etulinjassa on akuuttilääketieteen erikoislääkäreitä kirurgiaan, sisätauteihin ja akuuttilääketieteeseen erikoistuvien ohella ja tukena, Palomäki kertoo.

    Hän ennakoi, että viiden vuoden kuluttua kärkiklinikoissa eletään jo uutta aikaa.

    – On erikoistuvia, erikoislääkäreitä ja ylilääkäreitä, jotka organisoivat koulutusta ja hallintoa. Klinikat kypsyvät uuden erikoisalan myötä todellisiksi osaamiskeskuksiksi.

    Päivystysten suuria potilasryhmiä ovat liukkaiden kelien luunmurtumapotilaat, vatsakipu-, rintakipu-, eteisvärinä- ja rytmihäiriöpotilaat sekä aivoinfarktipotilaat, joiden hoidossa minuutitkin ovat tärkeitä.

    – Lääkäriltä akuuttilääketiede vaatii sellaista asennetta, että tehdään eikä pelkästään pohdita – että on se tekemisen meininki. Hyvä ominaisuus on kyky valvoa, koska töitä tehdään öisin, Palomäki sanoo.

    – Lisäksi täytyy osata hahmottaa kokonaisuuksia, organisoida arkea ja hahmottaa isommassa mittakaavassa, kuinka järjestelmät toimivat. Ja totta kai täytyy olla tervettä mielenkiintoa omaan alaansa, työmotivaatio ja rakkaus työhön.

    Vielä 15 vuotta sitten nuorimmat lääkärit pantiin töihin päivystyksiin, etulinjaan ilman senioritukea.

    Hämeenlinnan päivystyspoliklinikalla, jossa Palomäki edelleen työskentelee ylilääkärinä, on uudistettu monia käytäntöjä.

    Esimerkiksi aivoinfarktipotilaiden hoitovastuu on siirretty pääasiassa akuuttilääkäreille.

    – Organisaatiouudistusta seuranneiden kolmen kuukauden aikana liuotushoidon aloittamisen mediaaniaika oli saatu 20 minuuttiin ja se on siitä tullut vielä pari minuuttia alaspäin. Olemme suunnilleen samoissa lukemissa kuin HYKS, joka on aivoinfarktipotilaiden hoitoprosessissa maailman ykkönen, ja jolla on erillinen neurologian päivystysrinki liuotushoitoja varten.

    Matalan riskin umpilisäkkeentulehduspotilaat taas tulevat päivystykseen ja palaavat leikkauksen jälkeen vuodeosaston sijasta päivystysklinikan tarkkailuosastolle, josta heidät kotiutetaan, jos kaikki on hyvin.

    – Joskus voidaan tehdä muutoksia akuuttilääketieteen ehdoilla, joskus kirurgian, sisätautien tai neurologian ehdoilla, mutta parasta on, kun muutokset tehdään yhdessä. Potilaat hyötyvät siitä eikä sairaalan resursseja kulu hukkaan. Esimerkiksi osastopaikkoja voidaan käyttää muille potilaille eikä osa potilaista joudu olemaan ylipaikoilla tai käytäväpaikoilla.

     

    Päivystysklinikan lääkärit Hämeenlinnassa tekevät aktiivisesti tutkimusta.

    – Ensimmäinen aivoinfarktin hoitoa koskeva tutkimus on jo lähtenyt arvioitavaksi ja seuraavia kahta kirjoitetaan. Näistä tuloksista tulee ainakin viisi kansainvälistä paperia, Palomäki kertoo.

    Palomäki tutkii myös ensihoidon toimintaa, päivystyksen prosessien kohentamista, hoitokäytäntöjen muutostarpeita ja päivystyksen kustannuksia sekä uuden teknologian soveltamista akuuttilääketieteessä.

    Monilta aloilta ei ole juurikaan olemassa kansainvälisiä julkaisuja.

    – Päivystyksen prosessien kohentamista kokonaisuudessaan on Suomessa tutkittu jo ennen erikoisalan perustamistakin, mutta siinä ei päästä isoja askeleita eteenpäin ennen kuin meillä on enemmän senioriosaamista etulinjassa, Palomäki sanoo.

    Suomi on maailman kärkimaa aivoinfarktin liuotushoidon aloitusnopeudessa ja näyttää nousevan kansainväliseen kärkeen myös akuuttilääketieteessä yleensä. Kansainvälisissä yhteyksissä asiantuntijat ovat kuunnelleet hämmästyneinä Palomäen kuvauksia erikoisalan nopeasta kehityksestä.

    – Hämeenlinna ja Jyväskylä ovat Suomessa keskussairaalat, joissa ollaan pisimmällä. Näissä kaupungeissa aloitettiin Turun ohella myös ensimmäisenä akuuttilääketieteen käytännön erikoislääkärikoulutus.

    Lääkäriltä akuuttilääketiede vaatii ensinnäkin sellaista asennetta, että tehdään eikä pelkästään pohdita.

    Siirtymävaiheen 70 akuuttilääketieteen erikoislääkärintutkinnon suorittanutta toimivat nyt pääasiassa ylilääkäreinä ja kouluttavat samalla uusia erikoislääkäreitä.

    Ensimmäiset erikoislääkärit valmistuvat Tampereelta alkuvuonna 2016.

    – Lähimmät 2 – 2,5 vuotta valmistuu yksittäisiä lääkäreitä. Sen jälkeen alkaa tulla isompia määriä niitä, jotka ovat alusta alkaen lähteneet suuntautumaan tälle erikoisalalle. Koulutukseen on tähän mennessä ilmoittautunut 140.

    Kuuden vuoden koulutukseen kuuluu käytännön työtä päivystyksessä ja teoreettista koulutusta. Hämeenlinnassa siinä on myös tieteellinen osio.

    – Kun aloimme kouluttaa akuuttilääketieteen erikoislääkäreitä, pidin lähtökohtana, että koulutuksen pitää olla korkeatasoista ja että jokainen meiltä valmistuva olisi mukana kirjoittamassa vähintään yhtä tieteellistä artikkelia, professori Ari Palomäki sanoo.

    – Tiede ei ole mikään omassa yksinäisyydessään elävä entiteetti. Kun tehdään itse edes vähäisessä määrin tutkimustyötä, osataan paremmin lukea artikkeleita, joihin arkityömme perustuu. Ja kun niitä osataan lukea aiempaa kriittisemmin, ei lähdetä kaikkien höpsötysten perään vaan osataan ilman turhia viiveitä ottaa käyttöön hyvissä tutkimuksissa osoitettuja, todistettuja hoitoja.

    Teksti Pirjo Achté