Aleppon sielussa asuu muinaishistoria

    tokmajyan

    – Uudet rakennusratkaisut ovat monesti toimivia, esimerkiksi esteettömyys on niissä parempaa, mutta kaupungissa täytyy löytää liitto uuden ja vanhan välille. Esimerkiksi Tampereella kauneimpia paikkoja on Pispala ja sen vanhat talot, väitöskirjatutkija Armenak Tokmajyan sanoo.

    Syyriaa valmistaudutaan herättämään henkiin sisällissodan jäljiltä, vaikka konflikti on vielä käynnissä.

     

    Syyrian suurin kaupunki, historiallinen Aleppo on jakautunut kahtia sisällissodassa. Hallituksen joukot pitävät valtaa länsipuolella Aleppoa ja kapinalliset itäpuolella.

    Tilanne kaupungissa elää kuitenkin koko ajan.

    – Aleppo ei ole täysin tuhoutunut, vaikka niin uutisissa sanotaan. Noin 300 000 – 350 000 ihmistä elää kaupungin itäosissa, sanoo Tampereen yliopiston rauhan ja konfliktintutkimuksen tohtorikoulutettava Armenak Tokmajyan. Aleppo on hänen kotikaupunkinsa.

    – Hallinnolla on kuitenkin ylivoima kaupungin ilmatilassa, ja se on aiheuttanut paljon tuhoa kaupungin itäosille.

    Tokmajyan työskentelee The Aleppo Project -hankkeessa. Projektissa valmistellaan Aleppon kaupungin jälleenrakennusta, joka voi alkaa, kun Syyriassa solmitaan rauha. Hanke on poliittisesti sitoutumaton.

    – Emme tietenkään tiedä, milloin konflikti loppuu. Mutta uskomme sen johtavan hyviin tuloksiin, että jälleenrakennusta valmistellaan jo nyt, Tokmajyan sanoo.

    – Muista tapauksista on opittu, että jos hallinto ei ole heti valmis uudelleenrakennukseen, siitä koituu ongelmia.

    Projektin käynnisti Unkarin Budapestissa toimivan Central European Universityn konfliktintutkimuksen keskus.

     

    TAUSTA

    • Syyriassa on käynnissä sisällissota Bashar al-Assadin hallinnon ja hallintoa vastustavien kapinallisten välillä. Sekasortoisessa tilanteessa äärijärjestö Isis on päässyt etenemään joka puolella maata.
    • Syksyllä 2015 tilanne kiristyi, kun ulkovallat astuivat mukaan sota-alueelle. Muun muassa Yhdysvallat, Venäjä, Ranska ja Iso-Britannia tekevät ilmaiskuja Syyriaan Isisin etenemisen estämiseksi. Venäjän motiivina uskotaan olevan myös Assadin hallinnon tukeminen.
    • Sodassa arvioidaan kuolleen yli 200 000 tai jopa 300 000 ihmistä.

     

    Aleppon vanha kaupunki kuuluu Unescon maailmanperintölistalle. Armenak Tokmajyanille kaupungin syvin olemus olikin juuri historiallisissa rakennuksissa ja toisaalta myös kauppapaikkojen vilinässä, jossa viljelijät myyvät satoaan. Vauraus ja muinaishistoria elivät käsi kädessä Aleppon kaduilla.

    Aleppo oli myös Syyrian talouden ja teollisuuden keskittymä ennen sotaa. Nyt isot tehtaat on tuhottu tai ryöstetty puhtaiksi.

    Tokmajyan haluaa työskennellä kaupungin jälleenrakennuksen puolesta, jotta kaupungin sielu ei katoaisi sodan vuoksi. Jälleenrakennuksessa pitäisi tavoittaa kaupungin todellinen olemus.

    – Kun varakkaat, korruptoituneilla yhteyksillä varustetut isot yhtiöt tulevat jälleenrakentamaan kaupunkeja, kansan ääntä ei kuulla. Olemme oppineet tämän esimerkiksi Libanonista, Tokmajyan sanoo.

    – Beirut jälleenrakennettiin hienoksi, mutta samalla sen sielu tuhottiin. Suuret sijoitusyhtiöt rakensivat kaupungin ottamatta huomioon libanonilaisen keskiluokan ja alemman keskiluokan tarpeita.

    The Aleppo Projectin työntekijät valmistautuvat jo tilanteeseen, jossa yhtiöt käyvät jälleenrakentamaan Syyriaa.

    – Silloin kun he sanovat ”Koska kukaan ei ole vielä ajatellut asiaa, niin teemme oman mielemme mukaan”, me voimme sanoa, että olemme ajatelleet. Voimme koettaa vaikuttaa asioihin.

    The Aleppo Projectin lisäksi on olemassa myös muita organisaatioita ja projekteja, jotka valmistelevat Syyrian jälleenrakennusta, ja järjestöt ovat verkostoituneet keskenään.

    – Olen ylpeä siitä, että olen yliopiston alumni. Monta asiaa johti siihen, että sain työpaikan projektista, mutta Tampereen yliopistolla oli siihen suuri vaikutus ja olen siitä kiitollinen, hän sanoo.

     

    Tokmajyan saapui Suomeen ensi kertaa syksyllä 2012. Hän aloitti tuolloin maisteriopinnot Peace, Mediation and Conflict Research -ohjelmassa.

    Hän saapui Tampereelle suoraan Syyrian konfliktialueelta Alepposta. Haastattelin häntä Peace-maisteriohjelmasta kertovaan Aikalaisen artikkeliin pian saapumisensa jälkeen.

    Syyrian sisällissota alkoi vuonna 2011, ja konflikti levisi Aleppoon muutamaa kuukautta ennen Tokmajyanin muuttoa Tampereelle. Hän oli huolissaan Aleppoon jääneestä perheestään.

    – Kaupungista oli melkein mahdotonta päästä pois. Tie kaupungista lentokentälle oli toisena päivänä kapinallisten hallussa, toisena päivänä hallituksen joukoilla, hän kertoi tuolloin.

    Nyt hänen perheensä on muuttanut pois Syyriasta, eikä Tokmajyan ole päässyt käymään Aleppossa lähtönsä jälkeen.

    Valmistuttuaan maisteriksi Peace-ohjelmassa hän työskenteli vuoden vierailevana tutkijana rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus Taprissa. Viime helmikuussa hän muutti Budapestiin ja aloitti työt The Aleppo Projectissa, ja tekee samalla väitöstutkimustaan.

     

    The Aleppo Projectissa kerätään tietoja kaupungista ja tehdään analyyseja. Projektissa tehtiin myös ainutlaatuinen kyselytutkimus, jonka tarkoituksena oli tallentaa asukkaiden muistot kaupungista. 1200 Aleppossa asuvaa ihmistä antoi nettilomakkeen välityksellä vastauksensa. Lisäksi 1000 aleppolaista vastasi kyselyyn pakolaisleireiltä Turkista.

    Tokmajyan kertoo, että kaikki projektissa kerätty tieto tulee olemaan avointa ja kaikkien saatavilla. Riippumatta siitä, kuka sodan jälkeen on vallassa Syyriassa.

    – Yleensä pakolaisten mielipiteitä ei kysytä, niillä ei ole väliä. Tulevaisuudessa saamme toivottavasti ihmisten äänen kuuluviin jälleenrakennuksessa, Tokmajyan sanoo.

    Tokmajyan Armenak

    Armenak Tokmajyan

    • Syntyisin Armeniasta, kotikaupunki Syyrian Aleppo.
    • Rauhan ja konfliktintutkimuksen maisteri Tampereen yliopistosta, väitöskirjatutkija. Väitöstyön aiheena Syyrian konfliktin dynamiikka.
    • Asuu Budapestissä ja työskentelee Budapestissa Central European Universityssa.

     

    Teksti Tiina Lankinen
    Kuva Jonne Renvall