Muutoksen johtaja

    – Tampereen yliopistolla on nyt ihan erilaiset mahdollisuudet pärjätä tulevaisuudessa. Meillä on aika hyvä käsitys siitä, mitä osaamme ja mihin pystymme, Kaija Holli sanoo.

    – Tampereen yliopistolla on nyt ihan erilaiset mahdollisuudet pärjätä tulevaisuudessa. Meillä on aika hyvä käsitys siitä, mitä osaamme ja mihin pystymme, Kaija Holli sanoo.

    Rehtori Kaija Holli vei Tampereen yliopiston yhteen sen historian suurimmista uudistuksista. Monitieteisyyden lisääminen ja kansainvälistyminen ovat seuraavat tavoitteet, jotka pitävät yliopiston liikkeellä.

    ”Kun minut valittiin rehtoriksi vuonna 2009, olin ollut kahdeksan vuotta lääketieteen laitoksen johdossa. Tunsin yliopiston melko hyvin, ja vararehtoreiden Harrin ja Pertin kanssa löysimme nopeasti yhteisen suunnan uuden strategian teossa.

    Suurin heti havaitsemamme huoli oli, että yliopiston varat oli sidottu henkilöstöresursseihin ja tiloihin. Meillä ei ollut yhtään liikuteltavaa rahaa, millä olisimme voineet kehittää toimintaa. Olimme aikaisempina vuosina jääneet perusrahoituksen jaossa jostain syystä selvästi jälkeen muista monialayliopistoista. Emme olleet saavuttaneet tutkintotavoitteita. Yliopisto oli tuolloin pirstaleinen, heterogeeninen yhteisö.

    Se kristalloi ajatuksen, että meidän pitää koota toiminnot suurempiin kokonaisuuksiin. Piti pystyä uudistamaan tutkinto-ohjelmat, jotka olivat karanneet käsistä hakukohteiden valtavan määrän takia. Tilanne vaati oikeita tekoja, ei stilisointeja.”

     

    ”Se, että saimme niin hyvän strategian aikaan ja toteutimme sen niin kirjaimellisesti, on kaikki yliopistoyhteisön ansiota. Tärkeintä oli, että kaikki sitoutuivat strategiaan. Neuvottelut siitä, miten uudet yksiköt muodostettiin, tehtiin yhdessä. Istuimme pöydän ääressä ja mietimme, mitä toimintoja voidaan yhdistää ja mistä koituvat parhaat edut.

    Viimeiset viisi vuotta yliopisto on tehnyt positiivista taloudellista tulosta, mihin me emme olisi missään tapauksessa pystyneet entisellä hajanaisella rakenteella. Olemme ylittäneet tutkintotavoitteet roimasti kaikkina vuosina. Olemme parantaneet tutkimuksen tekemisen edellytyksiä monin eri tavoin.

    Lähestulkoon kaikki kotimaiset yliopistot ovat tällä hetkellä tekemässä samoja uudistuksia, jotka me teimme vuosina 2010–2012. Eli niissä vähennetään hakukohteita, tehdään laaja-alaisia kandintutkintoja, uudistetaan tohtoriohjelmia, avointa yliopistoa, täydennyskoulutusta ja hallintorakenteita. Olemme näyttäneet suuntaa onnistuneesti.”

     

    ”Nytkään yliopistolla ei ole mitään mahdollisuutta jäädä paikalleen. Hupsahdamme aika pian omaan erinomaisuuteemme, jos näin tekisimme.

    Kaikissa yliopistoissa on ongelmana se, että haluamme pitää kiinni kaikesta, jota meillä on joskus ollut. Se ei toimi. Lisäresursseja ulkopuolelta ei tule. Jos yliopistot haluavat jotain lisää, varat siihen täytyy löytää sisäpuolelta, eli täytyy tehdä valintoja. Keskittyä vahvuuksiin ja karsia rönsyjä. Se on helppo sanoa, mutta todella vaikea toteuttaa.

    Kansainvälistyä täytyy, se on selvä. Emme pidä kansainvälistymistä itseisarvona, vaan keinona laadun parantamiseen sekä tutkimuksessa että opetuksessa.

    Monitieteisyys on tärkeää kansallisesti, kansainvälisesti sekä yliopiston sisällä. Varsinkin tutkimuspuolella on aivan välttämätöntä, ettemme tarkastele asioita kapeasti vain yhdeltä tieteenalalta. Opetuksessa monitieteisyys tarkoittaa sitä, että opiskelija saa riittävän avarakatseisen näkemyksen ja pystyy hyödyntämään sitä erilaisissa tehtävissä, joita elämässä tulee vastaan.

     

    Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ei ole pelkästään sitä, että tuotamme innovaatioita. Tuotteistaminen on toki osa sitä, mitä yliopistossa tehdään. Mutta on aivan ratkaisevan tärkeää muistaa, että yhteiskunnallinen vaikuttaminen toteutuu juuri sen kautta, että koulutamme oikeanlaisia asiantuntijoita yhteiskunnan eri tehtäviin. Teemme tutkimusta, joka ratkaisee yhteiskunnallisia ongelmia ja vaikuttaa asioiden kehittämiseen.

    Tämän lisäksi on tärkeää, että osallistumme yliopistolaisina yhteiskunnan toimintaan ja vuoropuheluun. Käytämme omaa asiantuntijaroolia kertomalla, miltä tilanne näyttää tieteen ja koulutuksen näkökulmasta vaikkapa sote-ratkaisuja tehtäessä.”

     

    ”Rehtorikausi on ollut hyvin mielenkiintoinen ja mitään en vaihtaisi pois, mutta olen sitä mieltä, että tietyn ajan jälkeen sitä alkaa toistaa itseään. On parempi vaihtaa tehtävää, ja uudet ihmiset jatkavat tätä työtä uudella innolla.

    Ensi vuoden olen yliopistolla ja teen valmiiksi keskeneräisiä projekteja. Sen jälkeen ehkä lähden tekemään ihan uusia juttuja, joista olen haaveillut. ”

    Teksti Tiina Lankinen
    Kuva Jonne Renvall

     

    Täydennä lauseet, Kaija Holli

     

    Tampere3-hanke… on tulevaisuutta.

    Yliopiston kansainvälistyminen tarkoittaa… laadun paranemista.

    Tampereen yliopiston vahvuudet… ovat ihminen ja yhteiskunta.

    Terveiset yliopistoyhteisölle: On ollut ilo tehdä työtä kanssanne!

     

    Yliopiston johto vaihtuu

    * Kaija Holli aloitti Tampereen yliopiston rehtorina 1.8.2009, vararehtoreinaan Pertti Haapala (tutkimus) ja Harri Melin (opetus). Rehtoraatin kausi päättyy tämän vuoden lopussa.

     

    * Hollin rehtorikauden aikana yliopistossa tehtiin organisaatiouudistus ja koulutusuudistus. Opetus ja tutkimus järjestettiin yhdeksään tieteenalayksikköön.

     

    *Uusi rehtori Liisa Laakso aloittaa tehtävässään 1.1.2016. Vararehtorit valitaan joulukuun aikana. Yliopiston uusi strategia seuraavalle viidelle vuodelle hyväksytään myös joulukuussa.

    rehtorit 593pix

    Rehtori Kaija Holli ja vararehtorit Pertti Haapala ja Harri Melin, ja hallintojohtaja Petri Lintunen.