”Suomessa on käynnissä kollektiivinen muistinmenetys”

    Valoa pimeyteen järjestetään jo viidettä kertaa. Mikko Lehtonen ja Taina Repo pitävät suuren yleisön tiedetapahtumia tärkeinä, koska niissä tutkijoiden ja yleisön on helppo käydä vuoropuhelua.

    Valoa pimeyteen järjestetään jo viidettä kertaa. Mikko Lehtonen ja Taina Repo pitävät suuren yleisön tiedetapahtumia tärkeinä, koska niissä tutkijoiden ja yleisön on helppo käydä vuoropuhelua.

    Valoa pimeyteen -tiedetapahtumassa keskitytään tällä kertaa muistiin eri näkökulmista. Muistia lähestytään esimerkiksi neurologiselta, gerontologiselta ja kriminologiselta kannalta sekä kulttuurisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä. Tiedetapahtumassa voi kuunnella tieteellisiä luentoja ja keskustella tutkijoiden kanssa.

    – Muistiteemaan liittyen tapahtuma on myös keskusteluareena Suomen menneistä vuosikymmenistä. Lisäksi Tampereen kaupunki tarjoaa tietoa ikääntyneille tarkoitetuista palveluista, kertoo tapahtuman koordinaattori Taina Repo.

    Tapahtuma on aina kaikille avoin ja maksuton matalan kynnyksen tapa tutustua tieteeseen ja tutkimukseen.

    – Valoa pimeyteen toteuttaa yliopiston yhteiskunnallista tehtävää, eli kerromme, mitä tiedeyhteisössä tapahtuu. Uudet innovaatiot ja tutkimus kiinnostavat ihmisiä kovasti, Repo sanoo.

    Tampereen yliopiston professori Mikko Lehtonen on aiemmin ollut järjestämässä suurta filosofiatapahtumaa ja Kriittisessä tilassa -tapahtumaa, mutta tämä on hänen ensimmäinen kertansa Valo-puhujana.

    – Tällaiset tapahtumat ovat todella tärkeitä. Suomessa tutkijoiden ja yleisön on helppoa käydä vuoropuhelua, eikä siitä mahdollisuudesta pidä luopua, Lehtonen sanoo.

    Lehtonen luennoi Tampere-talon pienessä salissa siitä, ”kuinka unohdamme elääksemme ja muistamme elääksemme hyvin”. Mitä se tarkoittaa?

    – Meillä Suomessa on käynnissä niin sanottu kollektiivinen muistinmenetys. Teemme virheitä, joiden tekemisen historiallisten kokemusten muistaminen voisi estää. Esimerkiksi juuri kun suomalaista koulutuslaitosta on tasa-arvoistettu ja menestymme sillä maailmanlaajuisesti, tehdään sitä murentavia koulutuspoliittisia ratkaisuja, Lehtonen sanoo.

    Myös maahanmuuttajakeskustelun ympärillä voi puhua kollektiivisesta unohtamisesta. Lehtonen oli mukana kirjoittamassa Suomi toisin sanoin -kirjaa, joka käsittelee esimerkiksi sitä, miten suomalainen kantaväestö luokittelee maahanmuuttajia ja samalla itseään.

    – Suomeen on aina tullut maahanmuuttajia ja kulttuurit ovat kohdanneet täällä, mutta tämäkin on jo unohtunut. Muisti on väistämättä valikoivaa, ja siksi on erityisen tärkeää, mitä muistamme ja mitä meitä kannustetaan muistamaan, Lehtonen toteaa.

    Teksti Satu Saari
    Kuva Jonne Renvall