Suomalaista kasvatusosaamista Indonesiaan

    Tampereen yliopiston koulutusvientikohteita Aasiassa.

    Tampereen yliopiston koulutusvientikohteita Aasiassa.

    Kansainvälinen maisteriohjelma Indonesian ja Suomen välillä käynnistyi. Samat kasvatustieteen kurssit järjestetään sekä Acehissa että Tampereella.

    Tampereen yliopistossa on alkanut koulutusvientiprojekti, joka vie kansainvälisen opettajankoulutuksen maisteriohjelmaa Indonesiaan. Projektin johtohahmoja Tampereella ovat kasvatustieteen professori Eero Ropo sekä koulutusvientikoordinaattori Mirka Gustafsson.

    Viime toukokuussa indonesialaisen Yayasan Sukma -säätiön delegaatio saapui Suomeen kuulemaan maisteriohjelmasta.

    – Säätiön johto kuunteli esitelmämme ja halusi heti aloittaa yhteistyön, Eero Ropo kertoo.

    – Yhteistyöprojektimme kestää kaksi vuotta, vuoden 2017 loppuun asti eli normaalin maisteriohjelman keston verran.

    Maisteriohjelman opiskelijoilta edellytetään Indonesiassa hankittua opettajakelpoisuutta, eli koulutus itsessään ei anna kelpoisuutta. Sama pätee Suomessa syyslukukaudella 2016 alkavaan koulutusohjelmaan.

    Maisteriohjelma toteutetaan Yayasan Sukma -säätiön kanssa, joka perustettiin vuonna 2006 uuden acehilaisen kulttuurin ja koulutuksen rakentamiseksi.. Ohjelman opiskelijat ovat säätiön omistamien kolmen koulun opettajia.

    Tampereen ja Indonesian toi yhteen Finland University -yhtiö. FinUni on Tampereen, Turun ja Itä-Suomen yliopistojen yhdessä omistama vientiyhtiö, joka on Tampereen osalta keskittynyt pitkälti kasvatustieteellisen osaamisen vientiin.

    Eero Ropo

    Professori Eero Ropo opettaa maisteriohjelmassa opetuksen ja oppimisen tutkimusta. – Opetamme Indonesiassa samoja kursseja, joita opetamme Suomessakin syventävissä opinnoissa

    Koulutuksen uudistamiselle on Indonesiassa tarvetta maan rankan menneisyyden vuoksi. Intian valtameren tsunami vaati Indonesiassa 180 000 ihmisen hengen, ja yli 27 vuotta jatkuneessa Acehin sisällissodassa menetettiin myös tuhansia ihmisiä. Rauhansopimus solmittiin kuitenkin Martti Ahtisaaren välittämänä vuonna 2005, ja Acehin alueen jälleenrakennus voitiin aloittaa.

    Vuonna 2012 silloinen Suomen Indonesian suurlähettiläs Kai Sauer ajoi myös aktiivisesti koulutusvientiasiaa eteenpäin. Indonesiassa syntyi suuri kysyntä koulutuksen uudistamiselle, ja toiveisiin vastattiin järjestämällä seminaareja aiheesta. Ropo kutsuttiin myös puhujaksi seminaareihin, joihin suurlähetystö osallistui aktiivisesti.

    – Indonesiassa on kysynnän lisäksi melkoinen potentiaali. Siellä on maailman neljänneksi suurin populaatio ja kansan keski-ikä on noin 26 vuotta, joten siellä on paljon lapsia ja nuoria ja valtavasti tarvetta kasvatukselle, Ropo sanoo.

    Indonesia on myös varakas valtio, jonka vuosibudjetista 20 prosenttia käytetään koulutuksen ja kasvatuksen kehittämiseen. Ropo kertoo, että indonesialaiset ovat lähteneet projektiin avoimin mielin ja valmiina oppimaan, miten suomalainen koulutusjärjestelmä toimii.

     

    Marras-joulukuun vaihteessa 2015 projektissa mukana olevien acehilaisyliopistojen rehtorit ja läheisen islamilaisen yliopiston professori vierailivat Tampereella. Ensimmäiset maisteriohjelman suomalaisopettajat lähtevät Indonesiaan joulukuun alussa, ja keväällä 2016 Acehissa alkavat kasvatustieteiden kurssit.

    Jokaista kahdeksaa kasvatustieteiden kurssia opettaa kahden tai kolmen opettajan tiimi. Kurssit kuuluvat Kasvatuksen, opetuksen ja oppimisympäristöjen kokonaisuuteen, joka on 80 opintopisteen laajuinen. Opintokokonaisuus sisältää myös kieli- ja yleisopintoja. Indonesialaisopiskelijoista tulee valmistuessaan Tampereen yliopiston maistereita.

    – Opetamme Indonesiassa samoja kursseja, joita opetamme Suomessakin syventävissä opinnoissa, Ropo sanoo.

    Ropo opettaa itse opetuksen ja oppimisen tutkimusta. Kokonaisuuteen kuuluu muun muassa tutkimusmenetelmäkurssi, koulutuksen arviointia ja laatua käsittelevä kurssi sekä opetussuunnitelmatutkimusta.

     

    Tampereen yliopisto on vuonna 2014 solminut Indonesiaan yhteistyösopimuksen Indonesian kasvatustieteellisen yliopiston (UPI) kanssa. Tämä mahdollistaa tutkimusyhteistyön lisäksi opettaja- ja opiskelijavaihdon. Toiveissa onkin, että mahdollisimman moni indonesialainen tulisi Suomeen ja jäisi tohtoriopiskelijaksikin.

    – Suomestakin on tietysti mahdollista lähteä Acehiin tekemään opetusharjoittelua. Vaikka koulutusohjelman vaatima harjoittelu Suomessa kestää vain muutaman viikon, on kuitenkin varmasti aikamoinen elämys tehdä harjoittelu Indonesiassa, Ropo sanoo.

    Teksti Satu Saari
    Kuva Jonne Renvall

     

    Koulutusta Aasiaan
    * Indonesia on yli 17 000 saaresta koostuva, 80-prosenttisesti islamilainen valtio Kaakkois-Aasiassa.
    * Tampereen yliopisto on yksi vuonna 2013 perustetun Finland University -yhtiön omistajista. FinUni on solminut yhteistyösopimuksen indonesialaisen Yayasan Sukma -säätiön koulujen kanssa.
    * Tampereen yliopistolla on myös oma tutkimusyhteistyöhön ja opettaja-opiskelijavaihtoon perustuva yhteistyösopimus Indonesia University of Educationin (UPI) kanssa. Tällä hetkellä yhdessä tutkitaan koulujen rauhankasvatusta Suomessa ja Indonesiassa.

     

    Koulutusvienti ei ole vain eliiteille

    Finland University on Tampereen, Turun ja Itä-Suomen yliopistojen omistama koulutusvientiyhtiö, jonka tarkoituksena on viedä kaikkien kolmen korkeakoulun tutkimus- ja koulutusosaamista maailmalle. Tampereen yliopiston yksiköillä on myös aikaisempaa yhteistyötoimintaa, esimerkiksi Johtamiskorkeakoulu on vienyt julkisen taloushallinnon opetusta Vietnamiin.

    FinUnin koulutusohjelmissa on tarkoitus hyödyntää kaikkien yliopistojen erityisosaamista ja luoda kontakteja uusiin maihin.

    – Suomalaiset yliopistot erottuvat muiden maiden korkeakouluista omilla erityisaloillamme, joita ovat metsäalan osaaminen ja opettajakoulutus, kertoo Tampereen yliopiston koulutusvientikoordinaattori ja Finland Universityn avainasiakaspäällikkö Mirka Gustafsson.

    Omistajayliopistojen yhteiset osaamisalat löytyivät nopeasti. Niitä ovat julkishallinto, opettajakoulutus sekä terveys- ja metsätieteet. Nykyisiä ja tulevia vientikohteita on eniten Aasiassa, kuten Omanissa, Vietnamissa, Kiinassa, Thaimaassa ja Indonesiassa. Myös Afrikan maiden yliopistojen verkosto GUNI-Africaan on oltu yhteydessä.

    Miksi juuri nämä maat ovat FinUnin koulutusvientikohteita?

    – Pääkohdemaat ovat voimakkaasti kehittyviä ja kilpailu niissä on kohtuullista. Suomella on näihin maihin hyvät suhteet ja tuotteet ja asiakasmarkkina-alueet muodostavat sopivia pareja, perustelee Finland Universityn toimitusjohtaja Pasi Kaskinen.

    Koulutusohjelmien lisäksi myös esimerkiksi koulukiusaamisen vastainen KiVa-kouluohjelma on myös sopiva globaaliin välitykseen.

    – Koulutusvienti ei ole sen kummempi aluevaltaus kuin tutkimus ja opetuskaan, vaan vientiprojektien voidaan nähdä toteuttavan yliopiston kolmatta tehtävää eli yhteiskunnallista vaikuttamista, Gustafsson sanoo.

    Tämä korostuu erityisesti maissa, joissa Finland University neuvottelee ministeriötasolla mahdollisesta osallisuudestaan esimerkiksi kansallisissa koulutusuudistuksissa.

    – Koulutusvienti ei myöskään mene pelkästään eliiteille, vaan toivomme saavamme tärkeitä tutkimusavauksia ja eri alojen pitkäikäisiä yhteistyökumppaneita koulutusvientimaista, Gustafsson sanoo.

    Suomessa koulutusvienti tulee tarjoamaan uusia tilaisuuksia tutkijoille ja opetushenkilökunnalle.

    – Erityisesti nuoremmat tohtoritason tutkijat voivat saada hienoja työtilaisuuksia ja urapolkuja koulutusvientiyhteistyön kautta, Gustafsson sanoo.

    – Koulutusvienti on myös tapa kasvattaa kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointia ja kansainvälistä näkyvyyttä ja tunnettuutta, myös akateemisten piirien ulkopuolella, Kaskinen lisää.

    Teksti Satu Saari