Somessa otetaan poliittisesti kantaa

    Matilda Hellman

    Matilda Hellman

    Opiskelijat valitsevat usein nettikeskusteluja opinnäytetutkielman materiaaliksi. Oikein käsiteltynä ne voivat tuoda esille tärkeitä tietoja nyky-yhteiskunnasta. Tutkija Max Halupka kutsuu ”kliktivismiä” legitiimiseksi poliittiseksi toiminnaksi. Hänen mielestään nettikäytännöt ovat valtio-opin laiminlyöty tutkimusalue. Päivitysten ja tykkää-painamisen avulla kommunikoidaan, että jotkut ovat enemmän oikeassa tai vain parempia kuin toiset.

    Muistatteko viime vuoden viskikohun? Kun alkoholijuomien kuvia ja ”viski viski viski” ‑ilmauksia tulvi Facebookiin, Twitteriin ja Instagramiin. Sosiologikollegani kanssa olemme tutkineet ”viskigatea” ja tulleet siihen tulokseen, että tapahtuma paljastaa jotain keskeistä suomalaisen nyky-yhteiskunnan poliittisista ryhmittelyistä.

    Lokakuussa 2014 Aluehallintovirasto (AVI) kielsi viski-sanan käytön olut- ja viskimessujen nimessä, ja mediaraportoinnissa väitettiin myös virheellisesti, että kielto olisi koskenut tilaisuutta käsitteleviä blogikirjoituksia. Reaktio ei antanut odottaa itseään. Yhden viikonlopun aikana nettikansa raivosi virkamiesten tarpeettomasta vallankäytöstä, holhouksesta ja sananvapauden rajoittamisesta. ”Suomessa [on] aivan liikaa virkamiehiä kun tuollaisiin asioihin on aikaa puuttua. Ja veronmaksajat maksavat”, kirjoittaa eräs keskustelija. Toinen kysyy, onko AVI:lla on valtuudet rajoittaa yksityisten ihmisten sananvapautta, ja vastaa itse: ”Eihän sillä oikeasti tietenkään ole, mutta sellaista valtaa käytti silti. Ja valta on sillä, joka ottaa vallan käyttöönsä – luki säädöksissä mitä vain”.

    Keskustelusta löytyi myös suomalaisille tyypillisiä alkoholin pyhyyteen liittyviä elementtejä, kuten vapaus alkoholikäyttöön ja alkoholin käytön sääntelyyn liitettyjen moralististen elementtien pilkkaaminen. Kiinnostavaa on, kenelle kysymys oli tärkeä? Ketkä osallistuivat some-raivoon? Poliittisesti katsottuna voidaan sanoa, että uusnationalistit ja uusliberalistit löysivät toisensa. Vastenmielisyys alkoholirajoituksia kohtaan on markkinauskollisten ja kansallisten henkilökohtaisen etujen puolustajien yhteinen agenda.

    Yksinkertaisin vastaus kysymykseen, ketkä reagoivat, on kuitenkin: ”Miehet”. Vaikka raivo ulkoisesti näytti olevan sananvapauden rajoittamisen ja tarpeettoman byrokratian vastainen, selvin yhteinen tekijä oli osallistujien sukupuolistettu diskurssi. Viholliset eivät olleet pelkästään valtio, moralistit ja virkamiehet, vaan myös naiset. Viskikohun luonteeseen kuului miesyksilön suvereniteetin puolustus.

    Tämä kukkahattutätien holhous on mennyt jo liian pitkälle!

    Nuo typerät kukkahattuhyysärit on viimeinkin saatava kengänkuva takamuksessa ulos viroistaan.

    Vihernaiset ovat lähinnä keskittyneet liito-oravan papanoihin ja teollisuuden alasajoon jotta voisimme palata luoliin asumaan.

    Viskikohu näyttää, että some on poliittinen toimintapaikka. Siellä voi pelata vanhan temaattisen sisällön kanssa ja konstruoida uusia. Siellä tuotetaan tehokkaasti poliittisia vastakohtia, kuten vapaa mies versus moralisoiva kukkahattutäti.

    Jos te haluatte tutustua suomalaisiin poliittisiin ääriryhmittymiin, some on oiva paikka aloittaa.

    Kirjoittaja on sosiologian dosentti ja yliopistonlehtori. Hän on toiminut elämäntapojen, päihde- ja riippuvuustutkijana ja tutkimusjohtajana vuodesta 2005.