Kasveissa kasvaa puhtaampia rokotteita

    Professori Timo Vesikarin johtama Rokotetutkimuskeskus on mukana useissa suurissa kliinisissä rokotetutkimuksissa, mutta samalla tehdään omaa tieteellistä tutkimusta. Lasten norovirus-rotavirus-yhdistelmärokotteen kehittäminen on tutkimuskeskuksen uusin saavutus.

    Professori Timo Vesikarin johtama Rokotetutkimuskeskus on mukana useissa suurissa kliinisissä rokotetutkimuksissa, mutta samalla tehdään omaa tieteellistä tutkimusta. Lasten norovirus-rotavirus-yhdistelmärokotteen kehittäminen on tutkimuskeskuksen uusin saavutus.

    Rokotteiden kehittäminen lisääntyy, kun antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit vaikeuttavat sairauksien hoitoa.

     

    Kasveissa saatetaan tulevaisuudessa tuottaa rokotteita. Kasvissa kasvatettu rokote voi olla puhtaampi ja turvallisempi. Tuotantotapa on myös edullinen.

    – Kasvissa saadaan tuotettua suuri määrä rokoteproteiinia, josta kasvin proteiinit saadaan kohtuullisen hyvin puhdistettua, sanoo yksi rokotetutkimuksen tunnetuimpia asiantuntijoita, professori Timo Vesikari. Hän toimii Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtajana.

    Kasviproteiini ei kuitenkaan aiheuta ihmiselle ongelmia, vaikka sitä jäisikin rokotteeseen.

    – Kasvit saattavat olla tulevaisuuden tuotantomuoto rokotteille. Tätä haluamme selvittää jatkossa, Vesikari sanoo.

    Rokoteaineita tuotetaan suurissa kasvihuoneissa. Kasvit infektoidaan geneettisesti muunnelluilla viruksilla ja bakteereilla, jotta ne saadaan tuottamaan viruksen proteiineja. Lopulta kerätään kasvien lehdet, joista uutetaan ja puhdistetaan rokotteessa käytettävä virusproteiini. Rokotteita on kasvatettu esimerkiksi perunassa, maississa ja tupakassa.

    Kasvirokotteiden puhtaus johtuu siitä, että kasvissa voidaan tuottaa vain yhtä valkuaista, esimerkiksi influenssarokotetta tehtäessä vain yhtä tiettyä influenssavalkuaista. Näin rokotteeseen ei tule viruksen muita osia, jotka voisivat olla haitallisia ihmisille.

    Rokotetutkimuskeskus on kehittänyt lasten ripulitautia vastaan norovirus- ja rotavirus- yhdistelmärokotteen, jonka tutkijat toivovat saavansa kasvituotantoon. Parhaillaan tutkimuskeskus käy neuvotteluja japanilaisen yhteistyökumppanin kanssa. Onnistuessaan yhteistyö tarkoittaisi sitä, että Rokotetutkimuskeskuksen kehittämää rokotetta tuotettaisiin kasveissa ja kliininen testaus tehtäisiin aikanaan Suomessa Rokotetutkimuskeskuksen klinikoilla.

     

    Nykyisin suuri osa rokotteista valmistetaan soluviljelmissä, ja esimerkiksi influenssarokote valmistetaan kananmunassa. Kananmunassa tuotetaan kokonaista virusta, joka särjetään ja mahdollisesti puhdistetaan. Vesikari mainitsee sikainfluenssaa vastaan kehitetyn Pandemrix-rokotteen, joka aiheutti narkolepsiaa nuorilla. Tämä rokote oli hänen mukaansa melko puhdistamaton.

    – Uudet tutkimukset, joita Outi Vaaralan ryhmä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa on aiheesta tehnyt, ovat olleet valaisevia. Pandemrix-rokotteessa oli aika karkea, hajotettu virus, joka sisälsi muitakin kuin suojan kannalta tarpeellisia antigeenejä, Vesikari sanoo.

    Lisäksi rokotteessa oli voimakas adjuvantti eli apuaine. Ilmeisesti näiden kahden yhdistelmä selittää sitä, miksi se joillakin lapsilla ja nuorilla aiheutti narkolepsiaa. Tällaista sivuvaikutusta ei ole aiemmin ollut missään muussa rokotteessa.

    Tänä syksynä kansainvälisessä influenssarokotekokouksessa Portugalissa esiteltiin kasveissa tuotettua kausi-influenssarokotetta.

    Maailman terveysjärjestö WHO on myös huomioinut kasvijohdannaiset rokotteet tulevaisuuden lääkemuotona, joiden valmistamisessa on kuitenkin vielä ratkaistava teknisiä haasteita ennen niiden laajamittaista käyttöönottoa.

     

    teema2 JRRokotteiden kehittäminen lisääntyy, kun antibiooteille vastustuskykyisten superbakteerien aiheuttama uhka tiedostetaan yhä paremmin.

    Esimerkiksi sairaalainfektioita aiheuttavaa Clostridium difficile -bakteeria vastaan on kehitetty rokote, jonka kliinisiä kokeita Rokotetutkimuskeskus tekee parhaillaan.

    Tätä vaarallista, ripulia ja haavaista paksusuolentulehdusta aiheuttavaa sairaalainfektiota hoidetaan antibiooteilla. Antibiootit yleensä tepsivät suurimpaan osaan tapauksista, mutta silti vaikeisiin tautimuotoihin liittyy kuolleisuutta.

    – On mielenkiintoinen konsepti, että sairaalabakteerin torjumista yritetään ihan eri tavalla kuin tähän saakka. Ei antibiooteilla, vaan rokotteilla, Timo Vesikari sanoo.

    Samaa hoitovaihtoehtoa tutkitaan ja harkitaan myös muille sairaalainfektioita aiheuttaville bakteereille.

    – Uskon, että sairaalabakteerirokotteita tulee yhä enemmän tutkimuksiin.

    Rokotekehittely on laajenemassa infektiotautien torjunnasta vielä laajemmille vesille. Tupakanhimoa vastustavaa rokotetta kehitetään jo.

    – On ihan mahdollista, että jonain päivänä meidän klinikoillamme rokotetaan tupakointia vastaan, Vesikari kertoo.

    – Ja voi ajatella, mitä muuta riippuvuutta voitaisiin mahdollisesti hoitaa tai estää rokotteella, joko aiheuttamalla paha olo päihteen käytöstä tai estämällä päihteestä saatava miellyttävä tunne.

     

    Kasvit saattavat olla tulevaisuuden tuotantomuoto rokotteille.

     

    Kilpailu rokotteiden kliinisistä tutkimuksista ihmisillä on maailmalla kovaa. Kaikki tunnetut yliopistot Yhdysvalloissa ja Euroopassa, jotka pystyvät rokotteita kehittämään, ovat kilpailussa mukana.

    Rokotetutkimuskeskus havittelee myös kliinisiä tutkimuksia, koska niiden tuottojen avulla ylläpidetään kymmenen tutkimusklinikan organisaatiota Suomessa ja kustannetaan omaa tieteellistä tutkimusta, jonka tulosta esimerkiksi norovirus-rotavirus-yhdistelmärokote on. Rokotetutkimuskeskus tuottaa vuosittain yli puoli miljoonaa euroa yliopistolle.

    – Aikaisemmin vielä nyrpisteltiin nenää ajatukselle, että yliopisto tai muu akateeminen laitos tekee kaupallista yhteistyötä kliinisten tutkimusten kanssa. Nykyisin realiteetti on, että jokainen haluaa näitä tutkimuksia kiihkeästi, Timo Vesikari sanoo.

    Jotkut kliinisistä rokotetutkimuksista ovat myös osoittautuneet tieteellisiksi läpimurroiksi. Vesikari iloitsee siitä, että tutkimustyön ansiosta kaksi aivokalvontulehdusta estävää rokotetta rekisteröitiin ja otettiin käyttöön tänä vuonna maailmanlaajuisesti. Entisen lastenlääkärin sydäntä lähellä on nuoria ja lapsia koettelevan sairauden torjuminen.

    – On hurjan tärkeää, että saamme ehkäistyä lasten ja nuorten aivokalvontulehduksen viimeisen merkittävän aiheuttajan.

    Nykyään rokotetutkimuksia hajautetaan yhä useampiin eri maihin. Rokotevalmistajat haluavat tehdä tutkimuksia siellä, missä on suurimmat markkinat. Suomi on pieni markkina-alue, jossa ei voida kilpailla volyymilla.

    – Se, missä pystymme kilpailemaan, on hyvä laatu ja kokemus, ja se että tämä kymmenen tutkimusklinikan organisaatio on olemassa. Se on valmius, jolla pystymme tarttumaan uusiin projekteihin.

     

    teema1 JRUusi vyöruusurokote antaa lähes täydellisen suojan

    Rokote toimii yhtä tehokkaasti myös vanhoilla ihmisillä.

    Rokotetutkimuskeskuksen tämän vuoden suuri saavutus kliinisissä rokotetutkimuksessa on uuden vyöruusurokotteen tutkimus. Rokote antoi lähes sadan prosentin suojan virusta vastaan.

    Sitä tutkittiin yli 70- ja yli 80-vuotiailla ihmisillä, ja se antoi myös vanhoille ihmiselle yhtä tehokkaan suojan. Yleensä iäkkäillä ihmisillä rokotteiden teho heikkenee huomattavasti.

    – Näin hyvää tulosta ei varmasti kukaan odottanut. Ei mikään käytössä olevista rokotteista toimi yli 80-vuotiailla tällä tavalla, professori Timo Vesikari kertoo.

    Vyöruusu on kivulias ihotulehdus, joka ilmestyy rakkuloina yleensä vyötärön kohdalle. Vyöruusun jälkitautina alueelle voi jäädä pysyvää hermosärkyä.  Vyöruusun aiheuttaa vesirokkovirus, joka jää elimistöön lapsena sairastetun vesirokon jäljiltä ja aktivoituu myöhemmin stressin tai muun syyn takia.

    Uusi rokote vahvistaa elimistön omaa immuunipuolustusta, joka kohdistuu piilossa olevaan vesirokkovirukseen ja tehostaa soluvälitteistä immuniteettiä virusta vastaan. Rokotetutkimuskeskus oli merkittävässä roolissa kansainvälisen kliinisen tutkimuksen tekemisessä. Tutkimuksen tulokset julkaistiin The New England Journal of Medicine -lehdessä toukokuussa.

    Vyöruusuun on ennestään ollut rokote, mutta sen teho on ollut noin 60­–65 prosenttia. Vanha rokote sisältää elävää virusta, jota ei ole voitu antaa esimerkiksi sairaalahoidossa oleville syöpäpotilaille. Uusi rokote ei sisällä elävää virusta, joten sitä todennäköisesti voidaan antaa kaikille.

    GlaxoSmithKline-lääkeyrityksen valmistaman rokotteen odotetaan saavan myyntiluvan loppuvuoden aikana. Tutkimusta jatketaan edelleen seuraamalla tutkimukseen osallistuneita henkilöitä, jotta nähdään kuinka kauan rokotteen teho säilyy.

     

    Teksti Tiina Lankinen
    Kuvat Jonne Renvall