Sanan säilällä, intohimon voimalla

    Suomi-hiphop elää kultakauttaan.

    Lauri Tolosen ja Angelika Myllylän pro gradu suomalaisista hiphop-artisteista avaa kentän hiphopin tutkimukselle koulutuksen ja ammatillisen kasvun näkökulmasta.

     

     

    Intohimo musiikin tekemiseen kannattelee hiphop- ja räpmuusikoita. Samanhenkisiltä ystäviltä ja kokeneilta musiikin tekijöiltä saatu tuki on tärkeää ammatillisessa kasvussa.

    Vastavalmistuneessa kasvatustieteen pro gradussa tutkitaan suomalaisten hiphop-artistien ammatillista kasvua. Tutkimus tehtiin laadullisen haastattelun avulla. Haastateltavina oli kotimaisen hiphopin kärkinimiä: Brädi, Heikki Kuula, Ideaali, Paperi T ja Ruudolf.

    Kaiken artistina kehittymisen perustana on sisältä kumpuava halu tehdä musiikkia.

    – Kaikki haastateltavat nimittivät sitä eri tavoin, mutta me nimesimme sen intohimoksi. Koska ulkopuolista apua ei ole saatavilla, tarvitaan vahva halu kehittyä, ja se tulee intohimon kautta, sanoo toinen graduntekijöistä, kasvatustieteen maisteri Lauri Tolonen.

    Mikään yksittäinen tekijä ei ole ratkaiseva uran kannalta, vaan koululla, kodilla ja harrastuksilla on kaikilla oma merkityksensä. Muiden ihmisten vaikutus on tärkeää artistiksi kasvamisessa.

    – Se, että joku oli uskonut heihin ja he olivat itse uskoneet itseensä, vaikutti siihen, että he jatkoivat musiikin tekemistä, sanoo kasvatustieteen maisteri Angelika Myllylä.

    – Formaalin koulutuksen puuttuessa tuen merkitys varmasti korostuu.

    Myllylän ja Tolosen yhteisgradu sijoittuu ammatillisen kasvamisen tutkimukseen, ja sen ohjasi kasvatustieteen professori Petri Nokelainen.

     

    Suomi-hiphop ja -räp elää nyt kukoistuskauttaan. Musiikkityyli on noussut viimeisen 15 vuoden aikana pienen väestönosan musiikista radiosoittolistojen kärkipäähän.

    Haastateltavat muusikot suostuivat tutkimukseen mielellään ja pitivät koulutusnäkökulmaa mielenkiintoisena. Angelika Myllylä ja Lauri Tolonen toivovat, että tutkimus aiheesta jatkuu.

    – Meidän työmme on herättelevä. Mistä artistit saavat valmiuksia omaan ammattiin, jossa voi kuitenkin menestyä todella hyvin? Ennen vanhaan ajateltiin, että koulutus on ainut väylä töihin ja rikastumiseen, Myllylä sanoo.

    Koululla on myönteistä merkitystä artistiksi kehittymisessä, vaikkei peruskoulu tai myöhempi koulutus ehkä annakaan valmiuksia, joista olisi suoraa hyötyä musiikkiuralla.

    Moni haastateltavista toivoi, että peruskoulussa ruokittaisiin enemmän luovuutta ja itsensä toteuttamista, tai ei ainakaan tukahdutettaisi sitä.

    Suomi-hiphop elää kultakauttaan.

    Suomi-hiphop elää kultakauttaan.

    Mitään muodollista musiikkialan koulutusta hiphop-artisteille ei ole. Tutkimuksessa pohdittiin, että se saattaisi myös viedä jotain pois hiphopin perusideasta, jonka mukaan kaikilla on mahdollisuus tuoda ajatuksensa esiin ja pyrkiä vaikuttamaan asioihin musiikin avulla.

    Tutkijoiden mielestä on merkille pantavaa, että mikään yksittäinen asia tai jonkin ominaisuuden tai taidon puuttuminen ei estä uraa artistina.

    – Kaikilla oli omanlaisiaan juttuja, jotka auttaneet etenemään uralla, Myllylä sanoo.

     

    Yleisösuosio on yksi artistiuden mittari, mutta ei kaiken kattava.

    – Artisti saattaa itse kokea, että hän on pystynyt vuodattamaan parhaan levynsä julki, mutta sitten se ei olekaan yleisön keskuudessa menestys. Mutta onko silti tapahtunut artistina kasvua, Lauri Tolonen pohtii.

    Suosio ei ole lineaarista. Kaikki tutkimuksessa mukana olevat räppärit ovat tehneet musiikkia pitkään, ja uraan on mahtunut suuremman suosion vaiheita ja välillä vastoinkäymisiä.  Suvantovaiheissa vaaditaan erityisen paljon työtä ja intohimoa musiikin tekemiseen. Jotkut artisteista olivat käyneet muissa palkkatöissä silloin, kun musiikkipuolella oli hiljaisempaa.

    Myös luovan työn katsottiin vaativan päämäärätietoista työntekoa. Vaikka ei ehkä kahdeksasta neljään -rytmillä, jota Ruudolf oli jossain vaiheessa koittanut.

    – Vaikka musiikin teko on luovaa, sekin vaatii työtä.  Pelkkä inspiraatio, joka tulee jossain kohtaa, ei riitä, Angelika Myllylä sanoo.

     

    Luokanopettajakoulutuksesta valmistuneet Lauri Tolonen ja Angelika Myllylä jäivät pohtimaan sitä, miten artistit toivat esiin kannustavien ja ymmärtävien läheisten merkityksen. Opettajan työssä sitä ei sovi unohtaa, ja siitä mainitsi haastattelussa Paperi T.

    – Ajattelen, että yksi tärkeimmistä asioista opettajana on tukea oppilaiden itsetuntoa. Niin, että ihmiselle tulisi vahva ja terve itseluottamus, Angelika Myllylä sanoo.

    – Perusasiat pitää opettaa hyvin, mutta silloin kun on tilaisuus tukea itsensä toteuttamista ja auttaa yksilöllisyyden kehittymistä, ne pitää osata käyttää hyödyksi, Tolonen sanoo.

    Angelika Myllylä ja Lauri Tolonen: Hiphop-artistien käsityksiä artistina kasvuun vaikuttavista tekijöistä. 2015.

    Teksti Tiina Lankinen
    Kuvat Jonne Renvall