Vaalikansalaisen muotokuva

    Opiskelijat Tuukka Tonteri (vasemmalla), Riikka Aaltonen, Tuomas Koivisto, Marja Avonius ja Jarno Iivonen edustavat kolmea tutkimusryhmää, jossa tutkittiin eduskuntavaaleja eri kanteilta: Vaaliuutisointia, äänestäjän profiilia ja lisäksi yliopisto-opiskelijoiden poliittista suuntautumista.

    Opiskelijat Tuukka Tonteri (vasemmalla), Riikka Aaltonen, Tuomas Koivisto, Marja Avonius ja Jarno Iivonen edustavat kolmea tutkimusryhmää, jossa tutkittiin eduskuntavaaleja eri kanteilta: Vaaliuutisointia, äänestäjän profiilia ja lisäksi yliopisto-opiskelijoiden poliittista suuntautumista.

     

    Yliopiston opiskelijat ovat liberaalimpia kuin valtaväestö.

    Tampereen yliopiston opiskelijat ovat kallellaan vihreisiin ja vasemmistoon päin. Arvomaailmaltaan he ovat avarakatseisempia kuin valtaväestö.

    Talouskysymyksissä opiskelijoiden ajatukset erosivat paljonkin toisistaan, kun opiskelijoiden arvoja selvitettiin nettikyselyllä juuri ennen vaaleja.

    – Opiskelijat olivat arvoiltaan liberaaleja ja kansainvälisesti ajattelevia verrattuna kantaväestöön, kertovat tutkimusryhmän jäsenet Marja Avonius ja Tuomas Koivisto.

    Yliopistolaisten suosituin puolue oli vihreät, jota noin 37 prosenttia vastaajista ilmoitti kannattavansa. Vihreiden jälkeen suositumpia puolueita oli vasemmisto (22,4 %) ja kokoomus (17,3 %). Kyselyyn vastasi 1023 opiskelijaa, joista 912 kertoi puoluekantansa.

    Talouskysymyksissä jakauduttiin vasempaan ja oikeaan laitaan. Hajonta oli selvästi suurempaa kuin arvo- ja kansainvälisyyskysymyksissä.

    – Sosiaalitieteitä ja humanistisia tieteitä opiskelevat ovat arvoissaan enemmän vasemmalla ja esimerkiksi kauppa- ja lääketieteitä opiskelevat oikealla, Koivisto kertoo.

     

    Vaalikansalaisen muotokuvaa hahmoteltiin valokuvaamalla ihmisiä Keskustorin vaalimökeillä. Kuva-analyysin ja laadullisten haastattelujen avulla kartoitetaan vaalikansalaisuuden käsitettä.

    Karnevaalihenkeä ei suomalaisilla vaalikentillä näkynyt.

    – Elekieli julkisissa tiloissa oli totuttujen normien mukaista, ja ihmisten käyttäytyminen hiljaista ja rauhallista, Tuukka Tonteri kertoo.

    – Viitteitä oli siitä, että kansalaisten aktiivisuus voisi olla korkeampi myös vaalien ulkopuolella. Ihmisillä on erilaisia vaikuttimia siihen, miksi pysytään ruodussa eikä lähetä liikaa tuomaan omia mielipiteitä esille, Jarno Iivonen sanoo.

    Journalismin opiskelija Riikka Aaltosen ryhmässä tutkittiin eduskuntavaalien näkyvyyttä mediassa vaaleja edeltävillä viikoilla. Vaaliuutisointi keskittyi talouspuheeseen.

    – Loppua kohden asiantuntijapuolelta alkoi kuulua soraääniä leikkauspolitiikkaa vastaan, mutta ne eivät ikinä nousseet keskustelun keskiöön, Aaltonen kertoo.

     

    Politiikan tutkimuksen vaalikurssilla kokeiltiin ensimmäistä kertaa työtapaa, jossa opiskelijat lähtivät toteuttamaan tutkimusprojektejaan opettajien ohjauksessa. Kurssi oli avoin, ja mukana oli myös esimerkiksi journalismin ja ympäristöpolitiikan opiskelijoita.

    Tutkimustulokset on tarkoitus julkaista tieteellisinä artikkeleina.

    – Politiikan tutkimuksessa pyritään vahvasti opetuksen ja tutkimuksen yhdistämiseen. Tämä oli innostava, uudenlainen kurssi myös meille ohjaajille, sanoo valtio-opin yliopistonlehtori Elina Kestilä-Kekkonen.

    Teksti Tiina Lankinen
    Kuva Jonne Renvall