Yhä useampi työllistää itse itsensä

Tampereen korkeakoulujen yhteisissä yrittäjyysopinnoissa tarjotaan opiskelijalle valmiuksia oman asiantuntijuuden kehittämiseen.

Tampereen korkeakoulujen yhteisissä yrittäjyysopinnoissa tarjotaan opiskelijalle valmiuksia oman asiantuntijuuden kehittämiseen.

Yrittäjyysopinnot vastaavat työelämän muutokseen.

Isot firmat eivät palkkaa, julkinen sektori ei palkkaa, kauppa vähentää väkeä.

Viimeisien kahdeksan vuoden aikana 90 prosenttia Suomen uusista työpaikoista on tullut pk-sektorille eli pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, kertoo yrityksen johtamisen yliopistonlehtori Kari Lohivesi.

Elinkeinoelämän muutos näkyy opiskelijoiden arjessa niin, että he joutuvat yhä enemmän miettimään, millaista asiantuntijuutta he itselleen rakentavat.

– Kärjistetysti sanottuna, aiemmin on yritetty lukea samalla lailla kuin muut, jotta oltaisiin sopivimpia valmiisiin työtehtäviin. Nyt ei enää lueta, koska valmiita tehtäviä ei enää ole, Lohivesi sanoo.

Tampereen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Tampereen teknillinen yliopisto aloittivat yhteistyönä kaikille avoimen yrittäjyysopintojen opintokokonaisuuden.

Yrittäjyysopintojen kursseilla opiskellaan liiketoiminnan perusteita, liiketoimintasuunnittelua ja bisnesidean kehittämistä. Opintokokonaisuuden organisoi Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu.

Yrittäjyysopinnoissa opiskelija pääsee kehittämään ajatteluaan siitä, että voisiko hän elättää itsensä sillä, mitä hän opiskellut, Lohivesi sanoo.

 

Akateeminen yrittäjyys on tuttua monilla aloilla. Esimerkiksi tulkit ja psykologit ovat usein yksityisyrittäjiä.

Kuten muidenkin yrittäjien, akateemisten yrittäjien tulee hallita perusasiat siitä, miten oma firma perustetaan, kenen kanssa alalla kilpaillaan ja miten omia vahvuuksia hyödynnetään.

– Tampere on talousalueena hyvä paikka tehdä tämän kaltaisia opintoja, koska täällä on iso pk-sektori. Nokian renkaiden lisäksi seudulla ei ole muita isoja pörssiyhtiöitä, Kari Lohivesi sanoo.

Lohiveden mielestä olisi kuitenkin edesvastuutonta kannustaa siihen, että kaikkien pitäisi perustella firmoja. Siihen ei yrittäjyysopinnoillakaan tähdätä.

– Mutta jos akateemisten yrittäjien nykymääräkin kaksinkertaistuisi, se olisi huikea muutos.

 

Yrittäjyysopintoja suorittavat Maarit Ehrama ja Tatu Sahrman ovat perustutkinto-opiskelijoita, mutta molemmilla on toinen jalka työelämässä. Ehrama tekee opintoja päivätöiden ohella, ja Sahrman on opintovapaalla työstään markkinointiyrityksessä.

He opiskelivat samalla yrittäjyysopintojen case-kurssilla, jossa analysoitiin ja kehitettiin yritysten liiketoimintamalleja.

Tatu Sahrman kertoo hieman jännittäneensä, miten yliopisto-opinnot vastaavat työelämän tarpeisiin.

– Akateeminen kirjoihin perustuva tieto on aina vähän jäljessä. Tämänlainen opiskelu, jossa tehdään omaa tutkimusta, antaa ajantasaista kokemusta siitä, missä maailmalla mennään.

Molemmat ovat kuitenkin sitä mieltä, että käytännönläheiset kurssit tulee sitoa teoriaopintoihin, jotta niistä saa enemmän irti. Tämä on toteutunut yrittäjyysopinnoissa.

Hallintotieteitä opiskeleva Maarit Ehrama lukee valinnaisia opintoja kauppatieteistä.

– Vaikka siirtyisinkin töihin julkiselle sektorille, minusta on tärkeää ymmärtää yritysmaailmaa. Julkisella puolella tehdään yhä enemmän yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa.

 

Korkeakoulujen yhteiset yrittäjyysopinnot suoritetaan niin, että ensin luetaan kolme kurssia omassa opinahjossa ja sen jälkeen kaksi muuta kurssia suoritetaan naapurikorkeakouluissa. Yrittäjyyskursseja on tarjolla paljon enemmänkin, mutta 25 opintopistettä riittää kokonaismerkintään.

– Tämä on sitä yhteistyötä, mitä T3 voisi olla. Yliopistohallinnollisesti tämä kokonaisuus on kiinnostava, koska tässä ylitetään duaalimallin raja, Kari Lohivesi sanoo.

Teksti Tiina Lankinen
Kuva Jonne Renvall