Ihmisoikeus, ei omantunnon kysymys

    Akatemiatutkija Tuula Juvonen vertaa Suomen tilannetta Saksaan, jossa on jo 1980-luvun lopulta asti ollut menestyneitä politiikkoja, jotka ovat kertoneet julkisesti homoseksuaalisuudestaan. Suomessa vain vihreillä ja vasemmistoliitolla on kaapista tulleita ehdokkaita. – Miksi Suomi, tasa-arvon mallimaa, on näin paljon jäljessä?

    Akatemiatutkija Tuula Juvonen vertaa Suomen tilannetta Saksaan, jossa on jo 1980-luvun lopulta asti ollut menestyneitä politiikkoja, jotka ovat kertoneet julkisesti homoseksuaalisuudestaan. Suomessa vain vihreillä ja vasemmistoliitolla on kaapista tulleita ehdokkaita. – Miksi Suomi, tasa-arvon mallimaa, on näin paljon jäljessä?

    Tuula Juvonen: Kaapista kaapin päälle. Vastapaino 2015.  

    Kamppailu seksuaalivähemmistöjen oikeuksista jatkuu uudessa eduskunnassakin.

    Äänestys tasa-arvoisesta avioliittolaista julistettiin monissa puolueissa omantunnon kysymykseksi eli puolueen puheenjohtaja antoi kansanedustajille luvan äänestää asiassa vapaasti puoluekurin sijaan.

    Tampereen yliopiston sukupuolentutkimuksen akatemiatutkija Tuula Juvonen nimittää tätä porsaanreiäksi suomalaisessa puoluepoliittisessa käytännössä. Hänen mielestään omantunnon kysymykseen vetoamista käytetään silloin, kun puolueet eivät halua aloittaa keskustelua siitä, millainen linja puolueen pitäisi tietyssä asiassa ottaa.

    – Perustuslain mukaan kansanedustajaa velvoittaa vain perustuslaki, ja se velvoittaa kansalaisten tasa-arvoisuuteen. Omantunnonkysymystä käytetään kuin lupakirjaa, joka vapauttaa perustuslain noudattamisesta, Juvonen sanoo.

    Tasa-arvoinen avioliittolaki hyväksyttiin, mutta myös uuden eduskunnan päätettäväksi on tulossa muun muassa translaki ja laki sateenkaariperheeseen syntyvän lapsen oikeudesta kahteen vanhempaan.

    Tuula Juvosen kirja Kaapista kaapin päälle kertoo seksuaalivähemmistön oikeuksien kehittymisen historian Suomessa. Muutoksia lainsäädännössä on kaikkina aikoina edeltänyt yleisen asenneilmapiirin muutos.

    – Politiikka on viimeinen alue, jossa muutokset näkyvät. Mielipidekyselyjen mukaan kansalaiset olisivat olleet valmiita muutoksiin jo huomattavasti aiemmin, Juvonen sanoo.

    Juvosen mukaan puolueista SKDL (toimi vuoteen 1990 asti) ja vasemmistoliitto ovat perinteisesti olleet puolueita, jotka ovat äänestyksissä homomyönteisempiä. Myös vihreät ja RKP ovat olleet yhdenmukaisia puolustaessaan seksuaalivähemmistöjen asioita. Isoissa puolueissa näkemykset hajoavat.

     

    On uutta, että seksuaalinen suuntautuminen on noussut Suomessa poliittiseksi teemaksi.

    – Kirja on kirjoitettu heteroille, joita ehkä kiinnostaa se, miksi he äänestivät Pekka Haavistoa presidentinvaaleissa, Juvonen sanoo.

    – Kirjoitin sen myös homoille ja lesboille, jotka eivät tähän mennessä ole löytäneet omaa historiaansa mistään poliittisen historian teoksista.

    Teksti Tiina Lankinen
    Kuva Jonne Renvall