Kuvapalvelut välittävät ilon hetkiä

    Sosiaalisen median kuvapalvelut tarjoavat paljon ilon hetkiä, kun voi käyttää omaa luovuuttaan ja ihailla toisten aikaansaannoksia.

    Sosiaalisen median kuvapalvelut tarjoavat paljon ilon hetkiä, kun voi käyttää omaa luovuuttaan ja ihailla toisten aikaansaannoksia.

    Suomessa pitkä, pimeä talvi rajoittaa kuvien ottamista. Mitä muuta silloin voi kuvata kuin omaa naamaa tai kotia, kysyy tutkija Eliisa Vainikka. 

    – Sosiaalisen median kuvapalvelut tarjoavat paljon ilon hetkiä, kun voi käyttää omaa luovuuttaan ja ihailla toisten aikaansaannoksia, sanoo tutkija Eliisa Vainikka.

    Vuoden 2014 lopussa mobiililaitteilla käytettävällä kuvapalvelu Instagramilla oli enemmän käyttäjiä kuin Twitterillä. Sovelluksen avulla voi ottaa valokuvia, muokata niitä valmiilla suodattimilla ja muilla kuvanmuokkaustyökaluilla sekä jakaa niitä rajatun joukon kesken tai täysin julkisesti.

    – Suodattimet ovat hauskoja, joskin niitä on rajallinen määrä ja se tekee kuvista äkkiä toistensa näköisiä. Blogeilla voi olla vaikutusta nuorten kuvakieleen, siihen millaisia kuvia on tapana ottaa, Vainikka sanoo.

    – Instagramissa on pääasiallisesti hyvälaatuisia kuvia, koska käyttäjinä ovat yhä varhaiset omaksujat. Kuvavirta voisi olla erilaista, jos sovellus olisi kaikenikäisten aktiivisessa käytössä.

    Ongelmattomia palvelut eivät tutkijan näkökulmasta kuitenkaan ole. Instagramin omistaa Facebook, ja sillä on oikeus käyttäjiensä tuottamaan materiaaliin. Kuvanjakopalvelu Pinterestissä sen sijaan jaetaan vähemmän omia kuvia, mutta enemmän ammattivalokuvaajien otoksia tekijänoikeuksista välittämättä.

    – Nuorisolla on tarve saada palautetta toisilta ja saada yhteys toisiin. Yli kolmikymppisillä ystäväpiiri on jo olemassa, eikä tällaista tarvetta ole yhtä vahvasti.

    Vainikka on mukana Viestinnän, median ja teatterin yksikön juuri alkaneessa Visuaalisesti verkossa -tutkimushankkeessa.


    Omakuvissa
    ei ole mitään uutta, Vainikka huomauttaa, sillä jo Irc-galleria oli täynnä nuorten itsensä itsestään ottamia kuvia kauan ennen selfie-sanaa. Instagram on osittain jatkumoa valokuvaajien Flickr-sivustolle ja piirtäjien DeviantArtille. Ihmisillä on tarve tuoda omaa osaamistaan julki.

    Oleellinen osa Instagramia on seuraajien määrä, mikä on tuttua jo muun muassa MySpace-sivustosta.

    – Rap-artisti Snoop Doggilla esimerkiksi on hirveä määrä seuraajia, vaikka hänen kuvansa eivät ole kummoisia.

    Julkkisten ja tavallisten ihmisten lisäksi Instagram houkuttelee yrityksiä. Sovelluksessa kaikki ryhmät ovat samalla viivalla. Visuaalisesti verkossa -tutkimushanke tutkii muun muassa yritysten esilläoloa sosiaalisessa mediassa. Vainikka arvioi, että yritykset haluavat paitsi esitellä tuotteitaan, myös luoda mielikuvaa heidän edustamastaan elämäntyylistä.

    – Yritykset ja julkisuudenhenkilöt kehittävät brändiään sosiaalisessa mediassa siinä missä yksityishenkilöt.

    Nuoria bloggaajia Vainikka pitää rohkeina, koska he ovat esillä verkosta välillä rankastakin palautteesta huolimatta. Silti verkkojulkisuus mietityttää tutkijaa.

    – Mitä enemmän materiaalia itse tarjoaa verkkoon, sitä enemmän sitä voi väärinkäyttää. On ammattiryhmiä, joiden kohdalla voi olla vaarallista olla esillä netissä.

    Teksti Inka-Minttu Läksy
    Kuvitus Jonne Renvall ja Inka-Minttu Läksy