Valokeilassa vahvaksi

    8-vuotias Matilda ja 5-vuotias Sara nauttivat temppusirkuksesta. Kulttuurikeskus PiiPoossa vuodesta 2007 alkaen pyörinyt sosiaalisen sirkuksen ryhmiä, joita on kehitetty myös osana yliopiston Vaikuttava sirkus -hanketta.

    8-vuotias Matilda ja 5-vuotias Sara nauttivat temppusirkuksesta. Kulttuurikeskus PiiPoossa vuodesta 2007 alkaen pyörinyt sosiaalisen sirkuksen ryhmiä, joita on kehitetty myös osana yliopiston Vaikuttava sirkus -hanketta.

    Sirkuksessa omille virheille voi nauraa ja heikkoudet unohtaa hetkeksi

    Keltainen jättipallo lentää korkealle ilmaan sirkustemppukoulun alkajaisiksi Lempäälän kulttuurikeskus PiiPoossa.

    – Haluaisin olla iskelmätähti, huudahtaa 8-vuotias Matilda ja lähettää pallon eteenpäin.

    – Ja minä Särkänniemessä! Hoitamassa delfiinejä! jatkaa 5-vuotias Sara ja nappaa pallon.

    Seuraavaksi tartutaan sirkusvälineisiin. Kyytiä saavat aluksi poit, uusiseelantilaisten maorien tanssiperformansseissa kehitetyt kepit, joiden päissä pyörivät PiiPoossa värikkäät nauhat.

    Meneillään on näkövammaisille lapsille suunnattu ryhmä, osa PiiPoon sosiaalisen sirkuksen tarjontaa. Sosiaalisella sirkuksella tarkoitetaan toimintaa, jossa sirkus toimii hyvinvoinnin välineenä esimerkiksi erityistä tukea tarvitseville lapsille, perheille tai ikäihmisille. PiiPoo järjestää sosiaalisen sirkuksen kerhoja ja työpajoja muun muassa erityiskouluille ja -päiväkodeille sekä vanhainkodeille.

    Sosiaalisen sirkuksen kehittämisessä on ollut vahvasti mukana Vaikuttava sirkus -hanke, jota koordinoi Tampereen yliopiston Tutkivan teatterityön keskus. Tänä vuonna päättynyt hanke palkittiin historian ensimmäisellä Vuoden yliopistoteko -palkinnolla, perusteluina mm. paikallisten sirkusorganisaatioiden tukeminen hyvinvointipalveluiden tarjoamisessa.

    Hankkeen päätavoitteena oli antaa sirkusorganisaatioille työkaluja sirkuksen hyvinvointivaikutusten todentamiselle ja näin parantaa sosiaalisen sirkuksen toiminnan rahoitusmahdollisuuksia.

    Osa tavoitteista toteutui hyvin; sirkuksen hyvinvointivaikutukset eivät jääneet hankkeen aikana epäselviksi. Hankkeen loppuraporttiin haastatellut osallistujat ja ohjaajat kuvaavat mm. sitä, miten sirkuksessa keskittyminen oman kehon ja välineiden hallintaan rauhoittaa mieltä ja kohentaa mielialaa.

    Vanhemmat kertoivat saaneensa sirkustunneilta rohkeutta ohjata lasta, lapset puolestaan eväitä luottaa vanhempaan ja hyväksyä hänen epätäydellisyytensä.

    – Sirkus on hassu maailma. Siellä joku arjessa sietämätön asia voi tuntua ihan luontevalta, tiivistää sosiaalista sirkusta PiiPoossa koordinoiva toiminnanjohtaja Pilvi Kuitu.

    – Sirkuksessa kaikki tekevät virheitä ja huonollekin klovnille voi nauraa. Taiteen imussa saa unohtaa hetkeksi kaikki heikkoutensa, sitten jaksaa taas olla vahva.


    Sirkuksesta sote-palveluita

    Sosiaalisen sirkuksen rahoitusongelmaa hanke puolestaan ei ratkaissut – kuten tavallista. Toiminnan rahoitus koostuu edelleen pienistä puroista: kuntien, ministeriöiden hankkeiden ja jossain määrin myös yrityskumppanien pusseista. Yliopiston hankerahoitukselle ei ole jatkoa tiedossa.

    Pilvi Kuitu toivoo kehitystä, jossa taide tulisi osaksi hyvinvointipalveluja: sirkus tai teatteri voisi olla yhtä luonteva osa palvelutalon tarjontaa kuin jalkahoito tai kampaajakin.

    – Sosiaalinen sirkus toteuttaa jo nyt sote-puolen isoja tavoitteita esimerkiksi ehkäisemällä syrjäytymistä ja parantamalla ikäihmisten toimintakykyä.

    – Lisäksi se on tosi hauskaa. Ja tehokasta!

    Pilvi Kuitu nostaa esimerkiksi sirkuksen kekseliäästä rahoitusmallista Vantaan, jossa sosiaalinen sirkus toteutuu jo nyt osana kaupungin palveluja. Kymmenen päiväkotiavustajan vakanssit otettiin Vantaalla kahdeksi vuodeksi ammattitaiteilijoiden käyttöön, joukossa myös yksi sirkustaiteilija.

    – Rohkea päätös. Siellä on osattu nähdä sosiaalisen sirkuksen ja taidetoiminnan vaikuttavuus.

    Teksti ja kuvat Johanna Lassy-Mäntyvaara