Televisio-ohjelmalla vanhustenhoidon vallankumoukseen

    Professori Jaakko Valvanne näyttää jumppamallia hoivakoti Tervaskannossa.

    Professori Jaakko Valvanne näyttää jumppamallia hoivakoti Tervaskannossa. Kuva: Yle.

     

    Nyt ei kauhistella epäkohtia, vaan tehdään aitoja parannuksia vanhusten elämään.

    – Olen saanut Hoivakoti kuntoon -ohjelmasarjasta enemmän positiivista palautetta kuin kaikesta aiemmin tekemästäni yhteensä, kertoo Tampereen yliopiston geriatrian professori Jaakko Valvanne.

    Ylen A-studion osana esitettävässä ohjelmassa uudistetaan vanhusten pitkäaikaishoidon toimintatapaa. Esimerkkinä on somerolainen hoivakoti. Jaakko Valvanteen lisäksi mukana on kaksi työyhteisökouluttajaa, Anna Pylkkänen ja Taina Semi.

    Hoivakodissa tehtiin syksyn aikana muutoksia muun muassa asukkaiden lääkitykseen, lisättiin liikkumista, uudistettiin ruokailua, harrastusmahdollisuuksia ja pukeutumista ja tarkasteltiin, ovatko kaikki erilaiset säännöt todella tarpeen.

    Samalla haastettiin muita hoivakoteja vanhustyön iloiseen vallankumoukseen, kehittämään vanhusten hoitoa. A-studio aloitti myös Hyvä teko -kampanjan, jossa tavallisia ihmisiä haastetaan tekemään pieniä hyviä tekoja lähistönsä hoivakodeissa. Jo 495 hoivakotia on avannut ovensa hyväntekijöille.

    – Toivon, että tästä leviäisi jotain laajasti Suomeen, Valvanne sanoo.

     

    Ohjelman hoivakoti, Tervaskanto, valittiin avoimen haun perusteella. Halukkaita oli yli 150.

    – Katsojat ovat arvostaneet sitä, että ohjelmassa on näytetty, mitä hoivakodin arki oikeasti on, kertoo professori Jaakko Valvanne.

    Valvanne toimi aiemmin vanhusten palvelujen johtajana ja senioripalvelujen kehittämisjohtajana Espoossa.

    Keskustelua ohjelmasarjasta käydään netissä ja Facebookissa, jossa on oma Hoivakoti kuntoon -ryhmä.  Kun ohjelmassa näytettiin, kuinka asukkaita pidetään yöllä vuoteissaan magneettivöiden avulla, netissä hämmästeltiin, voiko olla mahdollista että sellaista vielä tapahtuu.

    – Toisaalta monet hoitajat,  jotka käyttävät itsekin tätä ”hoitomuotoa”, ovat viestittäneet, että helppo se on sieltä kaukaa sanoa. Että tule itse tänne arkeen kun olet yksin ja on kymmenen muistisairasta, jotka kaikki ovat levottomia, ja koeta siinä olla sitomatta.

    Toimintakulttuurin muutos on kaikkein merkittävin asia.

    – On asenne- ja ammattitaitokysymys, osataanko muistisairaita ihmisiä hoitaa niin, ettei heidän vapauttaan rajoiteta. Se on mahdollista, jos osataan ja halutaan, mutta varsin yleistä on se, ettei ole halua eikä ammattitaitoa, Valvanne sanoo.

    – Asenne, ammattitaito ja  johtaminen ovat ne kolme tärkeintä asiaa. Jos ne ovat kunnossa, ei tarvita mitään henkilökunnan minimimitoituksia.

     

    Valvanne on kuullut, että Hoivakoti kuntoon -ohjelmaa käytetään jo ainakin sosiaaligerontologian, terveydenhuollon ja etiikan opintomateriaalina.

    Hän toivoo, että vähän myöhemmin tutkittaisiin, kuinka ohjelma on vaikuttanut muihin hoivakoteihin.

    – Lähtisikö tästä aaltoliike, joka leviäisi ja innostaisi työntekijöitä ja esimiehiä hakemaan uudenlaisia toimintamalleja? Jos ja kun niin on tapahtunut, sillä voisi olla valtava merkitys.

    Maanantain A-studiota on seurannut yli 600 000 katsojaa ja ohjelman Facebook-ryhmään on liittynyt noin 2500 henkilöä. Ohjelman viimeinen jakso esitettiin tammikuussa.

    – Ohjelmalla on tilaus. Kaikki ovat kyllästyneitä vanhustenhoidon epäkohtien esittelyyn.

     

    Asiat eivät ole erityisen huonosti, mutta ne voisivat olla paljon, paljon paremmin. Tätä mieltä professori Jaakko Valvanne on suomalaisen vanhusten palvelujärjestelmän nykytilasta.

    – Joissain asioissa on tapahtunut parannusta, mutta alueelliset ja yksiköiden väliset erot ovat edelleen valtavan suuria, hän sanoo.

    – On joitain huippukaupunkeja, kuntia ja hoitoyksiköitä, sitten paljon keskinkertaista ja myös aivan surkeita paikkoja. Vieläkin on yksiköitä, joissa sidotaan puolet asukkaista yöksi magneettivöihin. Se tiedossani oleva pahin paikka on onneksi hajautettu, mutta samat hoitajat ovat töissä edelleen.

    Esimerkkinä huippulaadusta hän mainitsee Tampereen Koukkuniemen Havulan muistisairaiden hoitoyksikön. Siellä koko toimintatapa on muutettu henkilökunnan, ulkopuolisen konsultin, asukkaiden ja heidän omaistensa yhteisvoimin.

    – Siellä on tehty iloinen vallankumous, jota on johdettu hyvin. Meillä oli hauskaa, kun katsoimme jollain professorikierrolla siellä olohuoneessa videolta salapoliisiohjelmaa, jonka yksi hoitajista oli muistisairaiden asukkaiden kanssa kuvannut. Päänäyttelijä, muistisairas asukas, esitti kolmea eri roolia ja nauroi kanssamme videolle. Siellä on myös oma rap-bändi.

     

    Vanhustenhoitoon tarvitaan Valvanteen mukaan uudenlaista johtamis- ja toimintakulttuuria. Tästä hän kiertää puhumassa myös osana professorintyötään.

    Laatu ei edellytä lisää henkilökuntaa, vaan ratkaisevaa on, kuinka työtä johdetaan ja kuinka ihmiset kohdataan, Valvanne painottaa.

    – Pitäisi ymmärtää, että johtaminen on todella vaativaa. Johtajia pitää kouluttaa ja koko järjestelmää pitää kehittää.

    Pitää olla mittareita, joilla mitataan tärkeimpiä tuloksia, esimerkiksi kuinka prosessit toimivat, kuinka tyytyväisiä asiakkaat ovat ja onko hoidon kliininen laatu hyvää. Tuloksia pitää seurata, ja jos laatuvaihtelua on, siihen pitää puuttua.

    – Organisaatiomuutokset eivät paranna mitään. Tarvitaan toimintatapojen muutosta.

     

    Vanhusten turhia päivystyskäyntejä voitaisiin vähentää

    Yli 90-vuotiaiden suomalaisten määrän ennustetaan nousevan nopeasti tulevina vuosikymmeninä.

    Yli 90-vuotiaiden suomalaisten määrän ennustetaan nousevan nopeasti tulevina vuosikymmeninä. Kuva: Jonne Renvall.

     

    Geriatrista eli vanhusten hoidon osaamista tarvittaisiin lisää sekä avohoitoon että terveydenhuollon päivystyksiin.

    Jos geriatriaan erikoistunut ammattilainen voisi virka-aikana hoitaa potilasta kotona tai hoitopaikassa, niin ikäihmistä ei tarvitsisi lähettää välttämättä lainkaan päivystykseen. Joka viides päivystyspotilas on nykyisin yli 75-vuotias.

    Tampereen yliopiston geriatrian tutkimusryhmän hankkeessa seurattiin tamperelaisten vanhusten käyntejä yhteispäivystyspoliklinikka Acutassa. Tutkimushanketta johtaa professori Jaakko Valvanne.

    Yleisimpiä vanhuspotilaiden taudinmäärityksiä olivat päivystyspoliklinikalla huonovointisuus ja väsymys, eteisvärinä tai eteislepatus ja määrittämätön keuhkokuume.

    Puolet päivystykseen tulevista vanhuksista ohjattiin jatkohoitoon sairaalaan.

    Tutkijat uskovat, että vanhuksen tuntevan ammattihenkilöstön on helpompi arvioida vanhuksen voinnin muutosta ja hoidontarvetta, kuin vieraan ammattilaisen päivystyspoliklinikalla.

    – On enenevässä määrin osoitusta siitä, että geriatriseen arviointiin pohjautuva akuuttien tilojen ennakointi ja hoitohenkilökunnan koulutus vähentävät epätarkoituksenmukaisia päivystyskäyntejä, tutkijat sanovat.

    Tampereella tehostetun palveluasumisen yksiköiden lääkäripalveluja hoitavat keskitetysti geriatrit.

    Kokemusten perusteella järjestely toimii hyvin.

    Teksti Pirjo Achté