Yhteiskunta vaikuttaa mielenterveyteen

    Suomen ainoan sosiaalipsykiatrian oppituolin ensimmäinen professori oli Erik Anttinen (muotokuva vasemmalla). – Minua on alusta alkaen viehättänyt, että yhteiskuntatieteellisesti ja sosiaalipoliittisesti orientoitunut terveystieteiden yksikkö tarjoaa tavanomaisesta poikkeavan tavan tarkastella terveyttä, sanoo uusi professori Sami Pirkola.

    Suomen ainoan sosiaalipsykiatrian oppituolin ensimmäinen professori oli Erik Anttinen (muotokuva vasemmalla).
    – Minua on alusta alkaen viehättänyt, että yhteiskuntatieteellisesti ja sosiaalipoliittisesti orientoitunut terveystieteiden yksikkö tarjoaa tavanomaisesta poikkeavan tavan tarkastella terveyttä, sanoo uusi professori Sami Pirkola.

    Uusi työelämä ei sovi kaikille

    Perinteinen suorittava työ on yhä harvinaisempaa. Uusi työelämä vaatii ihmisiltä uudenlaista verkostoitumista ja uusia välineitä.

    – Moderni työ on sosiaalisesti haastavaa. Pärjäävätkö kaikki tällaisessa työssä, kysyy Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola.

    Suuri kysymys on, miten mielenterveysongelmaiset jaksavat työelämässä.

    Mielenterveys ei ole pelkästään lääketieteellinen, yhden ihmisen vointiin liittyvä asia. Ympäröivä yhteiskunta vaikuttaa mielenterveyden ilmenemiseen monin tavoin.

    Sosiaalipsykiatrian tutkimus sijoittuu lääketieteen ja yhteiskuntatieteiden välimaastoon.

    – Sosiaalipsykiatrialla on mahdollisuus tulkita asiaa monipuolisemmin. Mitä asioita meidän tulisi huomioida mielenterveyden hoidossa ja toisaalta sosiaalipolitiikassa ja terveyspolitiikassa, jotta osalla ihmisistä olisi helpompaa ja asiat sujuisivat paremmin.

    Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikössä on Suomen ainut sosiaalipsykiatrian oppituoli, jonka uudeksi professoriksi valittiin Sami Pirkola Matti Joukamaan jäätyä eläkkeelle tänä syksynä.


    Sote-uudistus tarvitsee tietoa

    Sami Pirkolan mukaan tekeillä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus kaipaisi kipeästi tietoa siitä, millä tavalla esimerkiksi mielenterveyspalveluiden uudistuksia kannattaisi viedä eteenpäin.

    – Tosiasiassa kaikki järkevä data puuttuu sen taustalta, mitä sote-uudistuksessa ollaan päättämässä ja millaisia strategisia linjoja vetämässä, Pirkola sanoo.

    Palvelujärjestelmätutkimusta on tehty kansainvälisestikin hämmästyttävän vähän. Pirkolan mielestä suomalaistutkijoilla olisi nyt näytön paikka ja mahdollisuus tehdä uraauurtavaa palvelujärjestelmien tutkimusta, koska Suomessa tietovarastot ovat huippuluokkaa.

    – Tieto ihmisten hoidoista tallentuu ihan eri tavalla kuin keskimäärin muissa länsimaissa. Meillä pystytään rekonstruoimaan hoitopolkuja ja keräämään melko helposti lisää arvokasta tietoa.


    Kukaan ei ole ihan terve

    Liikkuvuus ja tarpeenmukaisuus ovat asioita, joita Sami Pirkolan mielestä pitäisi kehittää mielenterveyspalveluissa.

    Jyrkkä raja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon väliltä tulisi häivyttää entistä paremmin, jotta palvelut olisivat joustavia ja menisivät tarpeen vaatiessa potilaiden luokse.

    Tiukkenevien resurssien maailmassa ei voida lähteä siitä, että kaikki aina hoidetaan kuntoon. Ongelmiin täytyisi puuttua yhä varhaisemmin.

    – Varhaisempi puuttuminen tulee olemaan psykiatriankin tulevaisuutta varsinkin sitten, kun opimme tunnistamaan paremmin riskitekijöitä.

    Tarpeenmukaisuus tarkoittaa sitä, että asiantuntijat eivät yksin määrittele, mitä hoitoa ihminen tarvitsee, vaan asioista sovitaan yhä enemmän yhdessä. Tarve ymmärretään potilaan näkökulmasta.

    – Lääketiede tarjoaa periaatteessa niin tehokkaita hoitoja kuin mahdollista, jotta ihminen tervehtyisi. Mutta voitaisiinko lähteä siitä, että kukaan ei ole ihan terve, Pirkola sanoo.

    – Oikeastaan tarvitaan tukea, että tekisimme itseämme terveiksi ja pärjäisimme sellaisena kuin olemme.

    Teksti Tiina Lankinen
    Kuva Jonne Renvall

    Suomalaisten itsemurhat vähenemässä

    Mielenterveyden avohoito toimii Suomessa tehokkaasti. Itsemurhien määrä Suomessa on laskenut 1990-luvulta noin neljäkymmentä prosenttia, kertoo professori Sami Pirkola.

    – Jotain hyvää on tapahtunut yhteiskunnassa ylipäänsä. Mutta haluan myös uskoa, että palvelut ovat tehostuneet ja masennus ja itsetuhoisuus tunnistetaan paremmin.

    Miten suomalainen mielenterveyshoito voi tällä hetkellä?

    – Helposti ajatellaan niin, että asiat ovat aina huonosti. Tosiasiassa meillä saa pätevää ja laadukasta hoitoa, ja työntekijät ovat aika hyvin koulutettuja, Pirkola sanoo.

    – Palvelujärjestelmän näkökulmasta huoli on se, että sitä on tehostettu niin paljon, että työntekijöistä on jo otettu kaikki tehot irti.

    Pirkolan mielestä Suomessa on menty kansainvälisesti katsoen oikeaan suuntaan, koska mielenterveyspalveluita on monipuolistettu ja avohoitoa painotetaan. Sote-uudistukselta toivotaan laadunvarmistusta ja ohjeistusta, että mielenterveyspalveluiden taso olisi yhtä korkea koko maassa. Laitoshuollon vähentämisestä huolimatta Sami Pirkola uskoo, että yksittäisen ihmisen avunsaanti on turvattu.

    Sami Pirkola– Uskon, että silloin kun tarve vaatii tiivistäkin hoitoa, niin se järjestyy aina.

    Sami Pirkola

    *Teki väitöstyönsä 1990-luvulla suuresta suomalaisesta itsemurha-aineistosta. On ollut mukana suurissa väestön mielenterveyttä koskevissa tutkimuksissa, kuten Terveys 2000 -projektissa.
    *On tehnyt pitkän uran psykiatrina ja mielenterveyspalveluiden johtajana ja kehittäjänä muun muassa Helsingissä. Viimeksi hän toimi HUS:in psykiatrian klinikkaryhmän johtajana.
    *Uusi Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian professori.