Viljelyneuvoja suoraan pellolle

    Intia

    Puheella ohjattava mobiilisovellus tavoittaa myös lukutaidottomat Intian maaseudulla

    Mihin tahansa muualle, mutta ei Intiaan. Tämän vastauksen professori Markku Turunen, tutkija Juhani Linna ja professori Mikko Ruohonen saivat yllättävän monelta tutkijalta ja it-alan ihmiseltä, kun he kertoivat RuralVoice-tutkimuksesta.

    Tutkijat kuitenkin lähtivät vatsatauteja uhmaten kehittämään arkielämää helpottavia kännykkäsovelluksia Intian maaseudun pikkukyliin.

    – Kehitimme maaseudulle mobiilipalveluja ja tutkimme, miten toimintaan voitaisiin luoda kestävä bisnesmalli, jossa olisi mukana intialaisia ja suomalaisia, tutkija Juhani Linna kertoo.

    Intian maaseudulla on jo noin 350 miljoonaa kännykkäliittymää, ja ne lisääntyvät noin parin miljoonan liittymän kuukausivauhtia. Puhelimessa puhuminen on Intiassa halpaa, ja matkapuhelimet ovat viestintäkanava, jota maaseudulla käytetään.

    Kuitenkin maaseudun väestöstä noin puolet on lukutaidotonta.

    Puheperustaisten mobiilisovellusten ideana on, että teknologian avulla päästään hyppäämään yli lukutaidottomuuden ongelman ja maaseudun palvelurakenteen rajoitteiden.

    – Kaikki osaavat puhua, vaikka kaikki eivät osaa kirjoittaa tai lukea, Linna sanoo.


    Viljelijälle ajankohtaista tietoa

    Maaseudulla testattiin kolmea eri sovellusta. Eleohjattavan terveystietosovelluksen yksi kohderyhmä olivat raskaana olevat naiset. Toisessa tutkimuksessa testattiin sovellusta erityisopiskelijoille.

    Pisimmälle kehitettiin puheen avulla ohjattavaa maanviljelyssovellusta, jonka avulla viljelijä saa tietoa haluamastaan viljelyskasvista, säätilasta tai vaikkapa kasvitaudeista tai viljan markkina-arvosta.

    Sovelluksessa hyödynnetään neljäkymmentä kasvilajiketta käsittävää Karnatakan yliopiston aineistoa, joka muutettiin puhemuotoiseksi.

    – Aiempi systeemi oli se, että maanviljelijät kuuntelivat yhteisöradiota, josta tuli maatalousaiheista infoa aamulla ja illalla. Nyt sovelluksen avulla he saavat tiedot suoraan pellolle, tietojenkäsittelyopin professori Mikko Ruohonen sanoo

    Ajatuksena on, että mobiilipalvelua voitaisiin kehittää vielä kaksisuuntaisemmaksi viestintäkanavaksi ja tuoda lisää valinnanvaraa siihen, millaista tietoa maanviljelijä voi sen avulla hankkia.

    Käytettävyystestien tulokset olivat rohkaisevia.

    – Paikallinen yhteistyökumppani on voimakkaasti ajanut sitä, että sovellus kehitettäisiin tuottavaksi palveluksi osavaltiotasolla. Sekä loppukäyttäjät että yhteisö haluavat sen käyttöön, vuorovaikutteisen teknologian professori Markku Turunen kertoo.

    – Lopputulos on kaikkea muuta kuin vaatimaton, jos sovellus saataisiin levitettyä koko osavaltioon.


    Kaikkea gurusta iPhoneen

    Sovellusten kenttäkokeet tehtiin Karnatakassa Etelä-Intiassa. Karnataka kuuluu Intian edistyksellisimpiin osavaltioihin.

    Tutkijat näkivät maanviljelijöillä iPhoneja ja edistyksellistä biodynaamista viljelyä, mutta toisaalta taas hyvin perinteistä kylähierarkiaa, jossa uskonnolliset mentorit olivat korkeassa asemassa.

    – Uusi ja vanha todellakin kliseenomaisesti kohtaavat Intiassa, Markku Turunen sanoo.

    Ennen projektin alkamista Mikko Ruohonen asui perheensä kanssa kolme kuukautta Intiassa. Hän sanoo, että tuolla ajalla oli suuri merkitys hankkeen onnistumiseen. Henkilökohtainen kontakti ja luottamuksellisten suhteiden luominen on hyvin tärkeää.

    Intia-operaatioissa pitää myös olla kärsivällinen. Ymmärryksen vieminen ja paikallisten sitouttaminen projektiin on Ruohosen mukaan kuoppainen tie.

    – Kun ensimmäistä kertaa menimme tapaamaan yhteistyöyliopistoa, niin heillä oli hyvin pelkistetty kuva siitä, mitä haluamme tehdä. He ajattelivat, että tämä on joku tekstiviestijuttu, Ruohonen kertoo.

    Tutkimuksen toteutumista edesauttoi Dharwadin maataloustieteiden yliopiston kehittämisjohtaja, joka innostui tamperelaisten hankkeesta ja sai yliopistonsa johdon siihen mukaan.


    Mahdollisuuksia erityisosaajille

    Intian talous on kasvanut voimakkaasti yli 20 vuotta. Miljoonia ihmisiä etenee joka vuosi uuteen yhteiskuntaluokkaan, ottaa käyttöön uusia palveluja ja ostaa uusia tavaroita.

    Tutkijat toivovat, että Intian valtavaan bisnespotentiaaliin alettaisiin uskoa.

    RuralVoicessa oli mukana pääosin hyvin pieniä yrityksiä, jotka Suomessakin tekevät liiketoimintaa ennemmin isojen yritysten kanssa kuin omin päin.

    – Se että Intiaan mentäisiin pienet yritykset edellä, on aika epätodennäköistä. Positiivista oli, että kun puhutaan teknologiasta ja tietämyksestä, niin aika pienikin yritys pystyy kansainvälistymään kun se on oikeassa joukossa, bisnesmalleja selvittänyt tutkija Juhani Linna sanoo.

    Markku Turunen vahvistaa, että jos verkostot ovat kunnossa, niin Intiassa olisi edellytyksiä it-alan kapean sektorin erityisosaajillekin.

    – Yhdessä casessa meillä oli mukana Suomessakin vasta toimintaansa aloitteleva startup-firma. Se voisi Intiassa olla muita edellä ja saada mielettömät markkinat sillä kapealla teknologiasektorilla, missä Suomessa ja Pohjoismaissa on jo kilpailua, Turunen kertoo.

    Nousukiidossa olevassa valtiossa on innostusta teknologisia ratkaisuja kohtaan, mikä tekee siitä tutkijan ja yritystenkin näkökulmasta innoittavan kohteen.

    Markku Turunen kannustaa tutkijoita hakeutumaan rohkeammin muuallekin kuin turvallisiin Euroopan maihin ja Yhdysvaltoihin.

    – Vielä ei osata tai uskalleta lähteä katsomaan uusia kulttuureja, joista voisi löytyä vaikkapa vuorovaikutustutkimuksen kannalta aivan uudenlaisia näkökulmia ja soveltamismahdollisuuksia, Turunen sanoo.

    Aasian alueella Intia on yksi helpoimmista maista länsimaiselle tutkijalle, koska englannin kielellä pärjää hyvin.

    – Meillä on paljon organisaatioita ja poliittista tahtoa, jotka mahdollistaisivat Intiaan menon. Valtiovalta ja Tekes ovat heränneet jo vuosia sitten siihen, että Intia on iso ja kiinnostava alue, jossa on paljon mahdollisuuksia, Linna sanoo.

    Teksti Tiina Lankinen
    Kuvat RuralVoice

    Mobiilisovelluksia Intian maaseudulle

    * Intian maaseutualueilla asuu noin 800 miljoonaa ihmistä, joilla on noin 350 miljoonaa kännykkäliittymää.

    * Tekesin rahoittamassa RuralVoice-hankkeessa kehitettiin puheteknologiaan perustuvia kännykkäsovelluksia Intian maaseudulle. Hanketta koordinoivat professorit Mikko Ruohonen ja Markku Turunen informaatiotieteiden yksiköstä. Mukana Tampereen yliopistosta olivat Circmi ja Tauchi -tutkimusryhmät.

    * RuralVoice on päättymässä, mutta tutkimus jatkuu todennäköisesti uuden hankkeen tiimoilta, joka tehdään yhteistyössä paikallisen yliopiston ja IBM:n kanssa.

    Intian maaseudulla kännykkä on yleinen viestintäväline, ja puhuminen on halpaa. Puheella ohjattavia sovelluksia testattiin Karnatakan osavaltiossa, jossa tutkijat vierailivat useaan otteeseen.

    Intian maaseudulla kännykkä on yleinen viestintäväline, ja puhuminen on halpaa. Puheella ohjattavia sovelluksia testattiin Karnatakan osavaltiossa, jossa tutkijat vierailivat useaan otteeseen.

    Hankala kieli luo mahdollisuuksia

    Kieliteknologiaan perustuvien sovelluksien kehittäminen Intiaan ei ole niin vaikeaa kuin mitä voisi ajatella. Intiassa on paljon kieliä, mutta kielialueetkin ovat mittavia. RuralVoice-hankkeen puhesovellukset tehtiin kannadan kielellä, jota noin 40 miljoonaa intialaista puhuu äidinkielenään.

    – Suomen kieli poikkeaa valtavasti muista kielistä, kuten englannista. Olemme joutuneet alusta asti ajattelemaan puheperustaisten sovellusten teknologiaa joustavasti, professori Markku Turunen sanoo.

    Tavallisimmat puheentunnistussovelluksessa käytettävät menetelmät eivät sovi suomen kieleen, vaan koko puheentunnistuksen perusta on erilainen. Tämän vuoksi pelkkä suomen kieli ei yleensä tuota tarpeeksi markkinoita sovellukselle.

    Se ei kuitenkaan ole este, vaan voimavara.

    – Suomalaiset kieliyritykset ovat hyviä sen takia, että suomen kieli on niin pirun vaikea, tutkija Juhani Linna tiivistää.