Nobelisti luennoi Tampereella

Katriina Aalto-Setälä toi Shinya Yamanakan tutkimusmenetelmät Suomeen ja tutkii niiden avulla suomalaista tautiperimää. Kuva Jonne Renvall

Katriina Aalto-Setälä toi Shinya Yamanakan tutkimusmenetelmät Suomeen ja tutkii niiden avulla suomalaisten sydöntauteja. Kuva Jonne Renvall

Katriina Aalto-Setälä tutkii palkitun Shinya Yamanakan menetelmin suomalaisten sydäntauteja

Suomalaisten sydäntauteja voidaan tulevaisuudessa hoitaa Nobel-tasolla testatun tiedon varassa, kun suomalaisesta tautiperimästä saadaan uutta tietoa palkitun Shinya Yamanakan kantasolututkimuksen menetelmin.

Tampereen yliopiston fysiologian professori Katriina Aalto-Setälä toi uudet menetelmät Suomeen jo ennen kuin Yamanakasta tuli palkittu kuuluisuus vuonna 2012, jolloin hän sai sekä lääketieteen Nobelin palkinnon että suomalaisen Millennium-teknologiapalkinnon.

Yamanaka saapuu Suomeen Aalto-Setälän kutsusta ja pitää Nobel-luennon Tampere-talossa 30. toukokuuta.

– Hän on hieno ihminen. Vaikka hän on saanut maailmalla kaikki mahdolliset palkinnot mitä voi kuvitella, niin hän on oma miellyttävä itsensä. Hän on hyvä luennoimaan, Aalto-Setälä kehuu.

Yamanakan uutta Suomen-matkaa suunniteltiin pitkään sen jälkeen, kun hän kävi pikavisiitillä ottamassa vastaan Millennium-palkinnon kaksi vuotta sitten. Uuden vierailun ajankohta tuli lopulta yllätyksenä.

– Kyllä tavallinen tamperelainenkin hänen luentonsa ymmärtää. Eihän Tampereella joka päivä käy nobelisteja

Shinya Yamanaka on palkittu kantasolututkija, joka sai vuonna 2012 lääketieteen Nobelin ja Millennium-teknologiapalkinnon. Copyright © Nobel Foundation 2012 Photo: Ulla Montan

Shinya Yamanaka on palkittu kantasolututkija, joka sai vuonna 2012 lääketieteen Nobelin ja Millennium-teknologiapalkinnon. Copyright © Nobel Foundation 2012 Photo: Ulla Montan

juttelemassa, Aalto-Setälä sanoo.


Uusi idea tuli vastaan sattumalta

Yamanakan tutkimusmenetelmä tuli yllättäen vastaan, kun Katriina Aalto-Setälä lähti vuosiksi 2007–2008 Amerikkaan etsimään uusia ideoita kantasolututkimukseensa, jonka hän oli käynnistänyt Suomessa vuonna 2005.

Aalto-Setälä osui San Franciscon Gladstone-instituuttiin samaan aikaan, kun Yamanaka julkaisi käänteentekevän tutkimuksen iPS-tekniikasta, jonka avulla erilaistuneet solut voidaan muuttaa takaisin kantasoluiksi.

– Oli puhdas sattuma, että menin silloin Gladstoneen ja että hänellä oli laboratorio siellä. Juuri silloin hän julkaisi niitä juttuja, mistä hän myöhemmin sai Nobelin palkinnon.

Aalto-Setälä oivalsi heti, että hän oli löytänyt etsimänsä. Yamanakan menetelmän aineistoksi sopivat hyvin Suomessa kerätyt kattavat tiedot harvinaisista taudeista.

Yamanakan idea oli mullistava. Siihen saakka uskottiin, että kantasolu menettää erilaistuttuaan kapasiteettinsa eikä voi palata takaisin kantasoluksi.

Yamanaka keksi, miten erilaistuneen solun tuma voidaan aktivoida niin, että se alkaa toimia kuin kantasolun tuma, josta voidaan tuottaa koko yksilö.


Tutkimussuunta muuttui täysin

Yamanakan menetelmä muutti Aalto-Setälän tutkimussuunnan, kun hän palasi Yhdysvalloista Tampereelle.

Pystytäänkö suomalaisten kansantaudit kuten sepelvaltimotaudit hoitamaan nyt uusin menetelmin?

– Ei se vielä sitä tarkoita. Kantasolututkimus on tähän saakka keskittynyt tutkimaan tauteja, joiden tiedetään johtuvan geenivirheestä. Sepelvaltimotaudissa ei karkeasti sanoen ole yhtä ainutta geenivirhettä, mikä sen aiheuttaisi, vaan tauti johtuu usean tekijän yhteisvaikutuksesta.

Aalto-Setälällä on kuitenkin kaksikin EU-projektia siitä, miten iPS-soluja voidaan käyttää sepelvaltimotaudin tutkimiseen. Matka on kuitenkin pitkä.

Harvinaisista taudeista tutkittavana on perinnöllinen sydämen rytmihäiriö nimeltään pitkä QT-oireyhtymä, joka voi johtaa äkkikuolemaan. Toinen tutkittava on sydämen kammion nopealyöntisyys. Näiden harvinaisten tautien tutkimus antaa tietoa siitä, miten lähestyä tavallisimpia kansantauteja.

Tutkimuksen kannalta olennainen muutos on siinä, että iPS-menetelmällä voidaan tutkia soluviljelmissä potilaasta itsestään otettuja soluja ja kehittää hoitoja tauteihin. Aiemmin jouduttiin tutkimaan eläinten soluja, jotka käyttäytyvät eri tavalla kuin ihmisen solut.

– Tähän saakka emme ole tienneet, mitä siellä ihmisen solussa oikeasti tapahtuu. Nyt kun meillä on ihmisen soluja, me voimme testata uusia molekyyleja ja sitä miten ne voisivat korjata virhettä.

Lisäksi voidaan tutkia olemassa olevia lääkkeitä ja niiden mahdollista vaarallisuutta.


Kultakaivoksia lääketehtaille

– Lääketeollisuudelle nämä iPS-solut ja niistä eristetyt sydän- tai hermosolut ovat kultakaivoksia.

Syntyykö uusia sydänlääkkeitä nimenomaan Katriina Aalto-Setälän tutkimuksista?

– Täytyy toivoa. Se on tavoite. Me teemme perustutkimusta, mutta koska olen lääkäri, niin kyllä me tähtäämme siihen, että potilaat hyötyisivät.

Kioton yliopiston professori Shinya Yamanaka luennoi Tampere-talossa perjantaina 30.5.2014 klo 16–18.45. Esityskieli on englanti, mutta tekstitys on suomeksi.

Teksti Heikki Laurinolli