Tolkkua ja tavoitteita henkilöstöliikuntaan

     Video: Anneli Sorkio löysi avaimet elämäntapamuutokseen.

    Pk-yrityksissä eivät riitä resurssit, työterveyshuolto voisi auttaa

    Liikunnalla on keskeinen merkitys yleisimpien kansansairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Työpaikat ovat tärkeä liikunnan edistämisen foorumi, koska niiden kautta tavoitetaan suuri osa työikäisestä väestöstä.

    Suurissa yrityksissä toimenpiteet henkilöstön terveyden edistämiseksi ovat jo melkein arkipäivää. Niiden toimivuudesta ei kuitenkaan kerätä tietoa riittävän hyvin.

    – Liikuntaa ja hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä ei tarvitse olla paljon, kunhan ne ovat suunnitelmallisia ja niiden toteutuminen ja vaikutus arvioidaan, UKK-instituutin erikoistutkija Minna Aittasalo sanoo.

    Isoilla yrityksillä on enemmän resursseja liikunta- ja hyvinvointiohjelmien toteuttamiseksi. Pienemmissä yrityksissä aika kuluu arjen työtehtävien pyörittämiseen. Ei ole henkilöä tai tiimiä, joka ottaisi vastuun liikuntaohjelmista.

    – Pienten työpaikkojen kompastuskivi voi olla heikompi yhteys työterveyshuoltoon tai puutteellinen tieto siitä, miten työterveyshuoltoa voisi hyödyntää henkilöstöliikunnan kehittämisessä, Aittasalo sanoo.

    Nyt käynnissä on Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry:n Liike elämään -hanke, jossa tuotetaan esimerkkejä toimivista henkilöstöliikunnan malleista. UKK-instituutti vastaa yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa hankkeeseen liittyvästä tutkimuksesta, jossa selvitetään henkilöstöliikunnan mallien toteutumista ja vaikutusta kahdessatoista pk-yrityksessä.

    Liike elämään -hanke toteutetaan yrityksissä Etelä-Savossa, Päijät-Hämeessä ja Hämeessä.


    Vähemmän, paremmin

    Otetaan esimerkki: Yritys haluaa vähentää työntekijöiden istumista kokouksissa. Kokouskäytäntöjä halutaan siis muuttaa sellaisiksi, että kokouksissa on mahdollista seistä ja liikuskella tai vaikka taukojumpata.

    Konstit istumisen vähentämiseksi suunnitellaan niin, että ne tavoittavat työterveyshuollon, organisaation johdon, työyksikön ja yksittäisen työntekijän.

    Työterveyshuolto perehdyttää esimiehet istumisen vähentämisen hyötyihin ja keinoihin. Organisaatio hankkii kokoustiloihin seisomakorkuisia pöytiä, että kokouksissa voi seistä ja samalla kirjoittaa kokousmuistiinpanoja. Esimiehet kannustavat, että kokouksissa voi myös seistä ja pitävää taukoja pitkissä kokouksissa.

    – Työntekijän on aika pieni vaiva lähteä mukaan, kun käytäntö kulkee kaikkien tasojen läpi ja siitä tulee yrityksen normi, Minna Aittasalo sanoo.

    Toimenpiteiden täytyy näkyä kaikilla tasoilla, jotta muutokset todella tulevat osaksi yrityksen kulttuuria.

    Liike elämään -hankkeessa yritykset saavat itse suunnitella henkilöstöliikunnan tavoitteet ja toimenpiteet. Asiantuntijat auttavat tavoitteiden täsmentämisessä.

    Yrityksille pidettävissä työpajoissa kävi ilmi, että haastavinta oli konkreettisten tavoitteiden asettaminen.

    – Yrityksillä oli laajoja tavoitteita, esimerkiksi hyvinvoinnin lisääminen. Mutta sitä on vaikea arvioida, Aittasalo pohtii.

    –Tavoitteiden tulee olla napakoita ja toimenpiteiden kohdistua tavoitteiden mukaisesti.


    Liikemittari kertoo tarkemmin

    Henkilöstöliikuntamallien toteutumista ja vaikutuksia arvioidaan yrityksissä kyselyillä, haastatteluilla ja liikemittareilla.

    Jos yrityksessä on haluttu vähentää istumista, niin kyselyaineistosta voidaan nähdä, onko esimerkiksi työntekijöiden niska-hartiaseudun rasitus vähentynyt tutkimusvuoden aikana.

    Liikkumisen määrän ja tehon kertovien liikemittareiden avulla selvitetään, kuinka paljon työntekijät liikkuivat töissä ja vapaa-ajalla. Työntekijät käyttävät mittareita seitsemän päivän ajan tutkimuksen alussa ja lopussa.

    –Mittarilla saadaan luotettavampaa tietoa kuin vain kyselyssä, jossa ihmiset helposti yli- tai aliarvioivat liikkumisensa, Aittasalo kertoo.

    Yritykset saivat liikemittarin tuloksista visuaalisen palautteen, josta he näkivät, paljonko henkilöstö liikkuu ja istuu ja kuinka iso osa liikunnasta on kevyttä, reipasta tai rasittavaa. Lisäksi kukin mittaria pitänyt sai henkilökohtaisen palautteen.

    –Monelle syntyi ahaa-elämyksiä, että viikot saattoivat olla hyvin aktiivisia, mutta viikonloppuna oli paljon paikallaanoloa. Tai toisinpäin.


    Myös epäonnistumisista tietoa

    Tutkimuksessa kerätään paljon tietoa paitsi siitä, mitä vaikutuksia yritysten toimenpiteillä on, myös siitä, miten uudet toimintamallit pystyttiin toteuttamaan ja mitä esteitä niillä oli.

    Jos toimintamallilla ei ole vaikutusta, pitää selvittää mistä se johtuu.

    – Toteutumisen arviointi jää monissa vastaavissa hankkeissa liian vähälle. Ei tietenkään voida olettaa, että niillä on vaikutusta, jos toimenpiteitä ei ole pystytty toteuttamaan, Aittasalo sanoo.

    – Nyt jo tiedämme, että muutamassa tutkimuksessa mukana olevassa yrityksessä on ollut lomautuksia ja muita haasteita, jotka ovat vaikuttaneet toimintamallien toteuttamista. Tällaiset asiat on hyvä raportoida.

    Lisätietoa hankkeesta: www.liikeelamaan.fi

    Teksti Tiina Lankinen
    Kuvat Jonne Renvall

     

    Projektipäällikkö oppi sanomaan ei

    Nosta kissa pöydälle ja heitä pullat sorsille, sanoo Anneli Sorkio.  –Ei riitä että liikkuu ja syö terveellisesti, vaan on myös asenteita, joita pitää korjata.

    Nosta kissa pöydälle ja heitä pullat sorsille, sanoo Anneli Sorkio. –Ei riitä että liikkuu ja syö terveellisesti, vaan on myös asenteita, joita pitää korjata.

    Elämäntapamuutos muutti myös työtapoja

    Kesällä 2013 diabeteslääkäri luki lakia kielipalvelujen projektipäällikkö Anneli Sorkiolle. Sokeriarvot olivat niin korkealla, että sen hetkiset elämäntavat olivat aiheuttamassa hänelle pian diabeteksen. Mutta vaihtoehtokin oli tarjolla: Elämäntapojen muuttaminen, jonka avulla diabeteksen puhkeamista olisi mahdollista hidastaa tai estää kokonaan.

    – Totesin, etten muuta voi kuin yrittää elämäntapamuutosta, mitä toki olen yrittänyt aikaisemmin monta kertaa erilaisilla painonhallintakursseilla, Sorkio kertoo.

    – Perintötekijöihin et voi vaikuttaa, mutta elämäntavoille voit itse tehdä jotain.

    Samaan aikaan hän huomasi Tampereen yliopiston henkilöstöpalvelujen ilmoituksen, jossa kerrottiin uudesta painonhallintaryhmästä.  Sorkio haki ja pääsi mukaan.

    Ryhmässä tehtiin alkukartoitus, jossa kysyttiin syömisestä, liikkumisesta ja painonhallintaan suhtautumisesta. Kartoituksen perusteella jokaiselle luotiin profiili, jonka avulla määriteltiin elämäntapamuutoksen tavoitteet.

    – Kun vertaan muita kursseja, niin siellä on yleensä aloitettu niin, että annetaan hirveästi informaatiota. Lähdetään tuputtamaan tietoa ilman, että henkilö oikeasti joutuu pysähtymään ja miettimään, mitkä ovat ne minun haasteeni, Sorkio sanoo.

    Kävi ilmi, että Sorkiolla suurin ongelma oli asenne. Ei niin, että asenne olisi ollut huono. Sorkio on miellyttäjä, joka ei osaa sanoa ei. Tämä näkyi niin työssä kuin vapaa-ajalla.

    – Kaikki muut asiat ja ihmiset ajoivat aina oman terveyden ohi. Se tapahtuu pikkuhiljaa. Tänäänkin huomasin, että olin unohtamassa lounastaukoani kiireiden vuoksi, hän sanoo.


    Kevyempi olo

    Sorkio uskoo löytäneensä viimeinkin avaimet pysyvään elämäntapamuutokseen.

    Sokeri- ja kolesteroliarvot ovat lähteneet laskemaan ja paino on pudonnut jo kymmenen prosenttia. Uusi hyvinvointi näkyy myös työtavoissa.

    – Olen nopeatahtinen, sekaannun ehkä liian moniin asioihin ja kuormaa kertyy. Nyt olen tullut varovaisemmaksi ja oppinut sanomaan ei, Sorkio kertoo.

    – Katson, mihin meillä työyksikössä ja minulla itselläni on resursseja.

    Sorkio korostaa, ettei hän ole hetkeäkään kokenut olevansa dieetillä tai laihdutuskurssilla, vaan hän yrittää opetella elämään terveellisemmin.

    – Aiemmilla kursseilla tuli sellainen olo, että ne ovat rahastusta. Leikittiin pisteillä ja jauheilla, eihän se ole normaalia elämää, Sorkio sanoo.

    – Siksi on tärkeää, että nostetaan kissa pöydälle ja selvitetään, mikä juuri sinulla on ongelmana ja lähdetään pienillä asioilla muuttamaan arkea. Se on ainut tapa, millä saa pysyviä tuloksia.

    Tampereen yliopiston henkilökunta voi hakea uuteen huco sport -liikuntaryhmään 17.4. asti, lisätiedot intrassa.

    Katso myös video Anneli Sorkion haastattelusta.