Sairaana työskentely yllättävän yleistä

    Sairaana töissäPelko töiden kasaantumisesta lisää sairaana työskentelyä. Myös työn epävarmuus saa ihmiset tulemaan sairaana töihin, kertovat kyselytutkimuksen tulokset.

    Johanna Mäenalusta tutki psykologian gradussaan kuntatyöntekijöiden ”sairausläsnäoloja”.

    Lähes puolet vastaajista ilmoitti olleensa sairaana töissä viimeisen puolen vuoden aikana.

    – Ihmiset haluavat välttää työn kasaantumista itselle tai toisille, Mäenalusta kertoo.

    Tutkimuksen aineisto on ”Palkitseva ja kestävää hyvinvointia edistävä johtajuus” -tutkimushankkeesta, jossa tutkittiin kunta-alan työntekijöitä neljässä suomalaiskunnassa.

    Heikko terveys, työn aikapaineet ja pelko työn menettämisestä olivat tärkeämpiä syitä, minkä vuoksi töihin tullaan sairaana.

    Oletetusti ne, joilla oli heikompi terveys ja jotka olivat useasti poissa töistä sairauden vuoksi, olivat myös useimmin sairaana töissä. Sairausläsnäoloa katsottiin olevan, jos henkilö oli ollut sairaana töissä useammin kuin kaksi kertaa puolen vuoden aikana.


    Syynä työn luonne

    Tuloksissa naisten ja matalasti koulutettujen osuus korostui. Tämä kuitenkin selittyy sillä, että kunta-alalla työskentelee paljon naisia esimerkiksi hoito- ja opetusalalla.

    Tampereen yliopiston työpsykologiaan erikoistunut professori Saija Mauno sanoo, että työn luonne ja organisaation poissaolokäytännöt voivat selittää sairaana työskentelyä.

    – Hoitoalan organisaatioissa voidaan vaatia lääkärintodistuksia lyhytaikaisiinkin poissaoloihin. Koetaan, että on helpompi mennä töihin kuin jäädä pois, koska poissaolo aiheuttaa myös lisää työpainetta muille.

    Hoitoalan työntekijöitä koskevista tutkimuksista on saatu sellaisiakin tuloksia, että jopa 70 prosenttia vastaajista on työskennellyt sairaana.

    Matalammin koulutetuilla aloilla on myös tiukemmat poissaolokäytännöt. Tutkimusten mukaan matala koulutus ja huonompi terveys kulkevat käsi kädessä.

    – Suomessa on yllättävän suuret terveyserot aseman ja koulutustason mukaan, suuremmat kuin joissakin muissa Euroopan maissa, Mauno huomauttaa.

    Asiantuntijatehtävissä työtä on myös helpompi tehdä kotoa käsin, jos on esimerkiksi flunssassa.

    Työterveyslaitoksen tutkimukset ovat osoittaneet, että määräaikaiset ovat vähemmän sairaslomalla ja enemmän sairaana töissä kuin vakituisessa työsuhteessa olevat. Ei uskalleta jättäytyä sairaslomalle koska pelätään, että se voi vaikuttaa työsuhteen jatkumiseen.

    – Etenkin taloudellisen laskusuhteen aikana tällaiset saattavat vaikuttaa, Mauno sanoo.


    Sitoutuminen ei aja sairaana töihin

    Töihin pakottavien tekijöiden lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, olisiko olemassa tekijöitä, jotka positiivisista lähtökohdista motivoivat työskentelemään sairaana.

    Työn merkitykselliseksi kokeminen, työn imu ja organisaatioon sitoutuminen eivät kuitenkaan lisänneet riskiä työskennellä sairaana, vaan päinvastoin vähensivät sitä. Graduntekijä Johanna Mäenalusta tulkitsi asiaa niin, että työhön motivoivat seikat olivat myönteisiä asioita, jotka ylipäätään lisäsivät ihmisen hyvinvointia. Ja luonnollisesti mitä hyvinvoivempi ihminen on, sitä vähemmän hän sairastaa, ja sitä vähemmän hän voi olla sairaana töissä.

    Psykologian professori Saija Mauno kertoo, että työhön sitoutumisen vaikutuksista on aiemmissa tutkimuksissa saatu ristiriitaisia tuloksia.

    – On kiusaus ajatella, että jos ollaan sitoutuneita töihin, niin tullaan helpommin kipeänä töihin. Se ei kuitenkaan ole näin suoraviivaista, Mauno sanoo.

    – Tätä puolta pitäisi tutkia lisää. Millaisissa organisaatioissa ja työyhteisöissä tämä onkin toisinpäin, että kun olet motivoitunut niin työskentelet myös sairaana.


    Ei sairaana töihin

    Pidemmän päälle sairaana työskenteleminen ei ole hyvä asia. Joissakin pitkittäisseurantaan perustuvissa tutkimuksissa on saatu tuloksia, että sairaana työskentely liittyisi suurempaan sydän- ja verisuonisairauksien riskiin.

    Esimerkiksi asiantuntijatehtävissä työ voi kuitenkin olla niin vaativaa, että kukaan muu ei voi yhtäkkiä ottaa tehtäviä itselleen. Houkutus sairaana työskentelyyn kasvaa, jos tietää sairauspoissaolon vain lisäävän työkuormaa. Jos työntekijä työskentelee sairaana useita viikkoja vuoden aikana, siitä voi seurata negatiivinen kehä, joka kohtaa uupumukseen.

    Saija Mauno haluaa lähettää työpaikoille seuraavan viestin:

    – Jos työskennellään sairaana paljon, se voi johtaa tulehduskierteisiin, liitännäissairauksiin tai työuupumukseen.

    Maunon mukaan ei pidä kuitenkaan ajatella liian mustavalkoisesti, että kaikki sairaana työskenteleminen olisi huono asia. Nykyiset käytännöt mahdollistavat esimerkiksi osa-aikaisen sairasloman.

    – Oma järjenkäyttö on sallittua. Jos on jalka paketissa ja teet tietokoneella töitä, niin työskentely on mahdollista.

    Teksti Tiina Lankinen
    Kuva Jonne Renvall

     

    Äidit helpommin sairaana töihin

    Tutkimusten mukaan sairaana työskenteleminen on yleistä etenkin noin 40-vuotiailla ja sitä vanhemmilla naisilla. Psykologian professori Saija Mauno sanoo, että perhesyyt voivat selittää naisten sairaana työskentelyä.

    – Monesti nainen jää hoitamaan sairasta lasta kotiin, eli hän on herkempi saamaan itsekin infektioita. Kun on hoitanut sairasta lasta kotona neljä päivää ja sitten kun itse sairastuu, niin ei kehtaa olla enää poissa töistä, Mauno sanoo.

    Tutkimuksissa ei ole otettu huomioon perhetekijöitä, koska sairausläsnäoloja koskeva tutkimus on vielä nuorta.

    Sairauspoissaoloista pidetään rekisterejä, joista on helppo saada tietoa. Sen sijaan sairaana työskentelyä on haastavampi tutkia, koska tutkimustieto perustuu yksilöiden omaan ilmoitukseen. Kipeä kurkku voi olla toiselle sairaus, ja toiselle taas ei.

    Maunon mielestä aihe on kiinnostava ja jatkotutkimuksen arvoinen.

    – Perhetekijöiden ja henkilökohtaisen elämäntilanteen vaikutuksia sairausläsnäoloon olisi aiheellista tutkia, ja samoin sitä, että aiheuttaako sairaana työskentely pidemmän päälle kielteisiä terveysvaikutuksia.