Eläinkokeiden määrä kasvanut

    Tuula Heinonen

    Tuula Heinonen johtaa Tampereen yliopiston Ficam-keskusta, joka tutkii ja kehittää eläinkokeille vaihtoehtoisia tutkimusmenetelmiä.

    Tampereella alkaa kolmevuotinen ohjelma vaihtoehtomenetelmien kehittämiseksi

    Eläinkokeettomien testimenetelmien puute on johtanut siihen, että koe-eläinten käyttö on kasvanut. Syinä ovat myös vähäinen rahallinen panostus ja arvostuksen puute.

    Tampereen yliopiston Ficam-keskus aloittaa kolmivuotisen ohjelman eläinkokeille vaihtoehtoisten, ihmissolupohjaisten tutkimusmenetelmien kehittämiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman ohjelman kokonaishinta on 859 221 euroa.

    Ohjelmassa kehitetään validoitu verisuonitesti (vaskulogeneesitesti), jota tarjotaan OECD-ohjeistoihin osaksi testipatteria, jolla tutkitaan kemikaalien vaikutuksia sikiönkehitykseen.

    Verisuonitestin potentiaalinen vaikutus kohdistuu pääasiassa jyrsijöihin, joita Suomessa käytetään noin 16 000 eläintä vuodessa. Uusi testimalli voisi korvata näistä aluksi neljänneksen, myöhemmin suuremmankin osuuden.

    Yhden kemikaalin testaus kuluttaa noin 2400 eläintä. Lisääntymistoksikologiset testit ovat eettisesti kyseenalaisimpia, koska niissä lopetetaan tiineenä olevat emot, lasketaan implantit kohdusta ja lopetetaan vastasyntyneitä poikasia. Sikiövaiheessa altistuneiden poikasten voidaan antaa kasvaa aikuisiksi ja paritella, jotta vauriota voidaan tutkia kolmanteen sukupolveen asti.

    Toinen kehitettävä testimenetelmä on ihmissolupohjainen sydänmalli. Sydänvaikutusten testaus on osa kemikaalien eläinkokeilla tehtäviä turvallisuustutkimuksia. Nyt testi tehdään koirilla siten, että yhtä lääkekandidaattia kohden kuluu 12–24 koiraa.

    Tautimallinnuksessa sydänmalli korvaisi hiirillä tehtäviä kokeita. Tyypillinen tautimallitutkimus tarvitsee 24 hiirtä yhtä kemikaalia kohden.

    Suurin ongelma eläinkokeissa on se, että eläinten biologia poikkeaa ihmisbiologiasta. Eläimet mallintavat ihmisvaikutuksia kemikaaleja arvioitaessa erittäin huonosti, keskimäärin 50-prosenttisesti.

    Kun on tutkittu ihmisille epämuodostumia aiheuttavien yhdisteiden vaikutuksia hiirelle, rotalle, kanille, hamsterille, apinalle ja koiralle, on saatu 57 prosentin vastaavuus.

    Eläinkokein saatu tieto johtaa vääristyneeseen tietoon ihmisbiologisista vaikutuksista ja reiteistä. Tämä näkyy lääkekehityksen huonona onnistumisena. Yli 90 prosenttia keksimisvaiheen läpäisseistä lääkekandidaateista kaatuu kliinisessä vaiheessa.

    Eläinkokeettomilla, ihmissolupohjaisilla malleilla uskotaan tulevaisuudessa pystyttävän korvaamaan kaikki ne eläinkokeet, joiden avulla on tarkoitus arvioida yhdisteiden biologista tai myrkyllistä vaikutusta ihmiseen. Uusilla testeillä voidaan korvata rotta-, hiiri-, minikoira-, minisika-, hamsteri-, marsu-, kani- ja apinakokeita.

    Suomessa käytettiin vuonna 2012 eläinkokeisiin 178 212 koe-eläintä, joista hiiriä oli 67 758, rottia 30 568, koiria 3276, sikoja 1124 ja kaloja 65 393.

    Teksti Heikki Laurinolli
    Kuva Jonne Renvall