Pelurit kaappasivat bioteknologiafirman

Kai Krohn uskoo yhä HIV-rokotteeseen, vaikka sijoittajat osoittautuivat rahanahneiksi ja yliopistot byrokraattisiksi.

Kai Krohn uskoo yhä HIV-rokotteeseen, vaikka sijoittajat osoittautuivat rahanahneiksi ja yliopistot byrokraattisiksi.

Rahanahneet kasinopelurit kaappasivat Sitran ohjauksessa tamperelaisen bioteknologiafirman, jonka oli perustanut aids-tutkijana tunnettu professori Kai Krohn. Professori savustettiin ulos Finnish Immunotehnology Oy:stä eli FIT Oyj:stä, jonka piti kehittää DNA-pohjaisesta HIV-rokotteesta kaupallinen tuote.

Kai Krohn on Tampereen yliopiston patologian emeritusprofessori ja kansainvälisesti menestynyt immunologian tutkija. Hän käynnisti Tampereen yliopistossa lääketieteellisen teknologian instituutin, joka on nykyisen Biomeditech-yksikön edeltäjä.

Krohn kirjoittaa tutkimustyöstään kirjassaan Oma ja vieras – Lääkäri ja tutkija muistelee.


Bisnesmiehiä kiinnosti vain golf ja purjehdus

Kai Krohn luopui kasinopelureiden painostuksesta toimitusjohtajuudesta perustamassaan yhtiössä. Hänen tilalleen palkattiin Pekka Sillanaukee, joka uskoi Krohnin mukaan ”katkeamattomaan kasvuun ja materiaalisen hyvinvoinnin jatkuvaan lisääntymiseen”.

Sijoittajien rahoista suuri osa kului Krohnin mukaan ”yhtiön toiminnan kannalta järjettömän suuriin ja kalliisiin edustustiloihin apassi-saunoineen ja kodikkaine tarjoilu- ja ravintolahuoneineen”.

Yhtiöön palkattiin kahdeksan työntekijää, joista vain yksi osallistui varsinaiseen rokotekehitystyöhön. Firma joutui purjehdusta ja golfia harrastavien nuorten miesten haltuun, jotka eivät tienneet mitään siitä, mitä yrityksessä oikeasti tehtiin. Yritys piti vain saada nopeasti ja pienellä rahalla myyntikuntoon. Hallituksen kokouksissa kerskailtiin purjehdus- ja golfseurojen illallisilla, mutta ei puhuttu oikeista sisällöistä.

Sijoittajat uskoivat, että firman omistama DNA-rokote riittäisi yksinään torjumaan aidsin. Krohnille ja alan tutkijoille oli kuitenkin selvää, että tämä rokote tehoaisi vain yhdessä muiden keinojen kanssa.

Krohnin lähtö yhtiöstä vuonna 2005 aiheutti järkytyksen ja sysäsi firman sivuraiteille, kun muutkin vakavasti otettavat tutkijat jättivät yhtiön.

Kai Krohn on yhä vakuuttunut siitä, että HIV-rokote syntyy yhdistämällä eri rokotteita. Hän ei pidä tärkeänä sitä, onko hänen oma rokotteensa mukana lopputuotteessa, mutta tyytyväisyyttä hän silti kertoo tuntevansa rokotetutkimuksesta. Hän sanoo olevansa katkera vain sijoittajille.


Yliopistot jähmeän byrokratian linnakkeita

Krohnin tieteellinen ura keskittyy vieras–oma-vastakkainasetteluun. HIV-rokotteen ja hepatiitti B -rokotteen kehittelyissä oli kyse elimistön taistelusta eli immunologisesta vasteesta vierasta organismia vastaan.

Krohnin toinen merkittävä tutkimusaihe liittyi tautikompleksiin nimeltä APECED, jossa potilaan immuunivaste pyrkii tuhoamaan omaa elimistöä. Krohnin tutkimusryhmä onnistuikin identifioimaan APECED-geenin nimellä AIRE.

Krohn neuvotteli vuonna 2010 APECED-tutkimukselle rahoituksen, jonka hallinnoinnin hän uskoi hoituvan Tampereen yliopiston kautta. Hän erehtyi kuvittelemaan, että yliopisto olisi avosylin ottanut vastaan satojatuhansia euroja vuodessa ja tyytynyt kohtuulliseen hallinnointipalkkioon. Yhteistyö tyssäsi siihen, että yliopisto vaati apurahasta peräti 200 prosenttia hallintokuluja.

Helsingin yliopisto osoittautui samanlaiseksi ”jähmeän byrokratian linnakkeeksi”, jonka nuorille juristeille sopimuksen tekeminen osoittautui ylivoimaiseksi. Niinpä yliopistot menettivät hankkeen, ja hallinnoinnin hoiti HYKS-instituutti, jolle hallintokuluiksi riitti 15 prosenttia.

Kai Krohn: Oma ja vieras – Lääkäri ja tutkija muistelee. Recallmed 2013.

Teksti Heikki Laurinolli
Kuva Erkki Karén

 

Antti Eskola löysi edustavan aineiston

 

Patologian professori Kai Krohn oppi sosiologisia tutkimusmenetelmiä vuonna 1981, kun hän osallistui Kiovan-matkalle yhdessä professori Antti Eskolan kanssa.

Krohnin ja Eskolan tiet erosivat heti matkan alussa, kun Eskola ilmoitti lähtevänsä opiskelijoiden kanssa ryyppäämään virallisen ohjelman sijaan. Virallinen ohjelma alkoi tökkiä, kun Krohn järkytti isäntiään kertomalla, että hän oli lopettanut alkoholin käytön. Englantia osannut kontaktihenkilökin osoittautui puolueen tarkkailijaksi.

Vierailun viimeisenä päivänä Eskola hoputti lentokentälle, sillä hän oli kuullut itäsaksalaisilta lentäjiltä, että tänään hyökätään Puolaan. Lennot olikin peruttu ja kotimatka hankaloitui. Jatkoyhteys Moskovasta Helsinkiin järjestyi vasta, kun Krohn oli saanut ”hallitun primitiivireaktion” ja huutanut virkailijalle suomen kielellä, että ”nyt perkeleen ryssät päästätte meidät täältä pois”. Asia järjestyi välittömästi.

Suomessa kävi ilmi, että Puolaan oli julistettu sotatila ja Varsovan liiton joukot olivat hyökkäysvalmiudessa.

Krohn kiittelee muistelmissaan, että Antti Eskolan sosiologiset tutkimusmenetelmät osoittautuivat paremmiksi kuin hänen omansa. Eskola nojasi Erik Allardtin USA:sta tuomaan menetelmään, jonka mukaan yhteiskunnallista ilmiötä voi tutkia suhteellisen pienen aineiston avulla, kunhan aineisto on edustava. Krohn arvioi, että Eskolan löytämät kolme itäsaksalaista lentäjää muodostivat tässä asiassa edustavan aineiston.