Sananvapauden liukuhihnalla

    Heikki Laurinolli

    Heikki Laurinolli

    Sanomalehden perusta liiketoimintana on ollut yksinkertainen: myymme sisältöä lukijoille ja lukijoita ilmoittajille, kirjoittaa Helsingin Sanomien pitkäaikainen päätoimittaja Janne Virkkunen kirjassaan Päivälehden mies.

    Lukijoiden, ilmoittajien ja itsenäisen toimituksen kolmiyhteys on se sananvapauden liukuhihna, johon Virkkusen ja hesarilaisuuden ilosanoma perustuu.

    Virkkusen muistelmat leikkaavat toisen merkkimiehen, Nokian Jorma Ollilan muisteluksia, jotka Harri Saukkomaa puki sanoiksi otsikolla Mahdoton menestys.

    Maan päälehden ja suuryritys Nokian suhteet näyttävät hieman koleilta. Ollila on tyytymätön Hesariin ja muuhunkin suomalaismediaan. Virkkusen mukaan Ollila painosti Hesaria sensuroimaan Nokia-uutisia ja uhkaili firman jättävän Suomen, jos ”kirjoittelu on tällaista”.

    Ollila viipyi Nokiassa Virkkusen mielestä aivan liian kauan. ”Valta turmelee ja ehdoton valta turmelee ehdottomasti”, kirjoittaa Virkkunen Ollilasta.

    Ollila ja Virkkunen näyttävät kompastuneen samaan digimurrokseen, joka antoi vallan markkinoille ja asiakkaille.

    Nokian insinöörit oppivat kaiken muun paitsi suuren yleisön mielenliikkeet. Nokia mursi jään muutokselle, jonka alle sen oma kännykkätuotanto hautautui.

    Kohtalon ivaa on se, että Virkkunen näyttää kompastuneen vahvuusalaansa sananvapauden aatteeseen. Sitä hän julisti tajuamatta, että hänen lehtensä levikki laski juuri sananvapauden kasvun seurauksena. Kun lukijat saivat käteensä uudet digilaitteet, he pystyvät toteuttamaan sananvapautta ilman Hesariakin.

    Helsingin Sanomia ja Nokiaa ei uhkaa mikään muu kuin monopoliaseman tuoma itsetyytyväisyys. Paluu maan pinnalle on alkanut.