Kulttuuri tulee kylään

    Etäestradeja tutkimassa. Anne Teikari (vasemmalla), Anna Rantanen, Annina Pimiä, Tarja Rautiainen-Keskustalo, Sanna Raudaskoski ja Marjukka Colliander selvittävät, millainen konserttielämys syntyy etäkohteeseen netin välityksellä lähetetystä konsertista.

    Etäestradeja tutkimassa. Anne Teikari (vasemmalla), Anna Rantanen, Annina Pimiä, Tarja Rautiainen-Keskustalo, Sanna Raudaskoski ja Marjukka Colliander selvittävät, millainen konserttielämys syntyy etäkohteeseen netin välityksellä lähetetystä konsertista.

    Etäkonsertti rikkoo perinteiset esiintyjän ja yleisön roolit

    Millainen konserttielämys syntyy, jos konserttiin ei mennäkään itse, vaan konsertti tulee yleisön luokse?

    Tampereen yliopiston musiikintutkimuksen opiskelijat tutkivat tätä Tampere-talon Etäevent-hankkeessa.

    Ensimmäinen etäkonserttikokeilu oli Jonne Aaronin keikka lokakuussa. Tampere-talolla pidetty konsertti lähetettiin samanaikaisesti Tampereen yliopistollisen sairaalan Pitkäniemen nuorisopsykiatrian osastolle. Keikan vastaanottoa tarkkailemassa olleet musiikintutkimuksen opiskelijat Annina Pimiä, Anna Rantanen ja Marjukka Colliander kuvailivat tapahtumaa ”äärikokemukseksi”.

    – Monet nuorista ovat niin huonovointisia, että he eivät yleensä pysty osallistumaan yhteiseen toimintaan. Vaati paljon sparraamista ja apua henkilökunnalta, että he pääsivät tilanteeseen mukaan, Marjukka Colliander sanoo

    – Konsertti oli nuorille hieno kokemus, ja monet jaksoivat seurata sen loppuun asti.

    Opiskelijat ovat mukana etäkonserteissa tarkkailemassa niiden vastaanottoa. He haastattelevat yleisöä ja henkilökuntaa ja selvittävät, millainen kokemus etäkonsertti on.

    – Perinteisesti kulttuuri ja hoiva ovat omissa lokeroissaan ja melko kaukana toisistaan, sanoo tutkimuksen vetäjä, musiikintutkimuksen professori Tarja Rautiainen-Keskustalo.

    Musiikintutkimuksessa on haluttu tutkia hyvinvointiin liittyviä asioita, joten Tampere-talon pyyntö lähteä mukaan tutkimaan Etäeventtiä tuli oikeaan paikkaan.

    – Mietimme, voisiko kulttuurin ja hoivan yhteyttä kehittää ja luoda uusia lähestymistapoja uuden teknologian avulla.


    Kun innostuu niin onnistuu

    Etäeventtiin kuuluu ennen konserttia pidettävä ”innostamistapahtuma”, jossa yleisölle kerrotaan tapahtumasta ja heitä rohkaistaan osallistumaan siihen. Nuorisopsykiatrian klinikalle lähetettiin videotervehdys Jonne Aaronilta, ja juuri ennen keikkaa Jonne ja hänen yhtyeensä olivat netin välityksellä yhteydessä osaston nuoriin, ja nuoret saivat esittää bändille kysymyksiä.

    – Nuoret olivat innostuneita ja laittoivat paljon kysymyksiä, Annina Pimiä kertoo.

    Opiskelijat uskovat, että ilman innostamista ja vuorovaikutusta etäkonsertti ei toimisi yhtä hyvin.

    Etäeventin luoma tilanne on esiintyjälle uusi ja haasteellinen, koska esiintyjä joutuu astumaan ulos perinteisestä roolistaan. Esiintyjä on samaan aikaan tavanomaisella konserttilavalla, mutta samalla hän ottaa kontaktin etäyleisöön, jossa voi olla hyvin erilaisia katsojia.

    – Yleensä konserttiin mennään, tai vaikkapa lapsia viedään esityksiin. Etäeventin logiikka on erilainen, siinä esiintyjää tuodaan lähemmäksi katsojaa monin eri tavoin, sanoo tutkimuksessa mukana oleva sosiaalipsykologian lehtori Sanna Raudaskoski.

    Kaikilla on ennakkokäsitys siitä, miten konsertti rakentuu ja miten konsertissa käyttäydytään. Etäkonsertissa kaikki osallistujat joutuvat vieraille vesille.

    – Kun kulttuuritoiminnan perinteiset käytänteet ja hoivatoiminnan käytänteet risteävät, niin kaikki toimijat joutuvat miettimään rooliaan uusiksi, Raudaskoski sanoo.


    Tekemisen meininkiä

    Tutkimusryhmä luovuttaa raporttinsa huhtikuussa Tampere-talolle, ja lisäksi maisteriopiskelijat tekevät gradunsa hankkeessa kootuista aineistoista.

    Tutkimuksen ja opetuksen yhdistäminen onnistuu Tarja Rautiainen-Keskustalon mukaan hankkeessa erityisen hyvin.

    – On motivoivaa sekä ohjaajalle että opiskelijoille, että tutkimusta tehdään elävän elämän kysymysten äärellä.

    Tutkimuksen vetäjät kiittävät, että opiskelijat ovat lyhyessä ajassa kehittäneet vahvan asiantuntemuksen ja ottaneet projektin haltuunsa.

    – Tässä graduryhmässä on tekemisen meininkiä, maisteriopiskelija Anne Teikari sanoo.

    – Tämä on oppimiskokemus,  jollaista en ole yliopistossa aiemmin kokenut, Marjukka Colliander vahvistaa.

    Teksti Tiina Lankinen

    Kuva Jonne Renvall

    Etäevent

    * Tampere-talon pilottihanke, jossa lähetetään konsertteja yleisöille, jotka eivät pysty tulemaan konserttiin paikan päälle.

    * Konsertit kuvataan huomaamattomilla robottikameroilla ja striimataan eli lähetetään suorana internetin välityksellä etäkohteeseen.

    * Vuorovaikutusta yleisön ja esiintyjän välille luodaan muun muassa chat-videoyhteyden avulla.

    * Tänä syksynä lähetään vielä Vesa-Matti Loirin joulukonsertti Pappilanpuiston palvelukeskukseen että Kylmäkosken vankilaan, ja Raskasta joulua -hevijoulukonsertti Tampereen yliopistosairaalan Pitkäniemen nuorisopsykiatrian osastolle.

     

    Etäkonsertteja testataan tänä syksynä

    Kulttuuritapahtumien täytyy olla kaikkien pirkanmaalaisten saavutettavissa. Näin sanotaan Tampere-talon strategiassa, ja se sai talon henkilökunnan hoksaamaan jotakin.

    – Tajusimme, että on paljon yleisöjä, jotka eivät pääse tänne, vaikka olemme tehneet isoja asioita saavutettavuutemme parantamiseksi. Meidän pitää mennä heidän luokseen, projektipäällikkö Maria Sahlstedt Tampere-talosta sanoo.

    Videostriimausta tehdään toki muuallakin eli teknisesti etälähetys ei ole uusi asia. Uutta on kuitenkin vuorovaikutus yleisön ja artistin välillä ja osallisuuden kokemuksen luominen.

    – Meidän käsityksemme mukaan tällaista ei ole tehty Tampere-talon kokoisissa kulttuuritaloissa ja näin isolla panostuksella, Sahlstedt sanoo.

    Tämän syksyn etäkonsertit ovat pilotteja, joissa idean toimivuutta testataan. Vastaanotto on ollut innostunutta, ja jatkosta on tullut paljon kyselyjä. Sahlstedt uskoo, että etäkonserteista tulee pysyvä palvelu.