Tampereella kehitetään uusia hoitoja keliakiaan

    Professori Markku Mäen mielestä keliakian tautikriteereitä täytyy edelleen muuttaa. Nyt hoitoa saavat vain ääripäät, ne joilla ohutsuolen limakalvo on täysin tuhoutunut. – Suomi on keliakiatutkimuksen johtava maa, mutta silti tauti on alidiagnosoitu.

    Professori Markku Mäen mielestä keliakian tautikriteereitä täytyy edelleen muuttaa. Nyt hoitoa saavat vain ääripäät, ne joilla ohutsuolen limakalvo on täysin tuhoutunut. – Suomi on keliakiatutkimuksen johtava maa, mutta silti tauti on alidiagnosoitu.

    Keliakia pitäisi hoitaa jo ennen kuin ihminen kärsii vaikeista oireista. Tämän vuoksi tutkijat etsivät nyt keliakian tunnistamiseen ja hoitoon uusia keinoja.

    Elinikäinen gluteeniton ruokavalio on tehokas apu, mutta sen lisäksi tarvitaan tukihoitoja.

    – Isolla osalla potilaista voi olla hoidon aikanakin oireita. Ohutsuoli voi olla vaurioitunut, vaikka dieetti olisikin tarkka, sanoo Tampereen yliopiston lastentautiopin professori Markku Mäki.

    Mäen mukaan keskimäärin Suomessa potilaiden limakalvo paranee dieetin avulla hyvin, mutta maailmalla tilanne ei ole yhtä hyvä.

    – Gluteenia ei pystytä ihan täysin välttämään, koska se on taustalla myös gluteenittomissa tuotteissa. Ohutsuoleen voi jäädä jäännöstulehdusta.

    Keliakia on vehnän, ohran ja rukiin valkuaisen aiheuttama tauti, jossa valkuainen rikkoo ohutsuolen limakalvon nukan. Sitä esiintyy ihmisillä joilla on tietty perimä eli perheessä ja suvussa voi olla useampia keliaakikkoja.

    Markku Mäki ryhmineen on kulkenut jo vuosikymmeniä keliakiatutkimuksen eturivissä, ja Mäki on maailmanlaajuisesti yksi alan johtavia asiantuntijoita.


    Turvallinen lääke etsinnässä

    Vaikka gluteeniton ruokavalio on rajoittava ja ihminen joutuu noudattamaan sitä koko loppuelämänsä, niin se on turvallinen hoitotapa. Samaa vaaditaan lääkkeiltä.

    – Ruokavaliota tukevan tai joskus jopa sen korvaavan lääkehoidon pitää olla tehokas. Sen pitää ehkäistä gluteenin aiheuttama suolen nukan limakalvovaurio eikä vain hoitaa oireita. Lääkkeen täytyy myös olla yhtä turvallinen, Mäki sanoo.

    Nyt kehitteillä olevat hoidot ovat tukihoitoja, eli dieettiä korvaavaa lääkettä ei ole vielä suunnitteilla.

    Lupaavampia ovat lääkeaihiot, jossa käytetään gluteenia pilkkovia entsyymejä. Tampereella lääkettään testannut yhdysvaltalaisyritys sai juuri 70 miljoonan dollarin jatkosopimuksen, kun testeissä kävi ilmi, että kahden gluteenia pilkkovan entsyymin yhdistelmä toimi ensimmäisissä testeissä.

    Lääkeyritykset tulevat yhä useammin teettämään tutkimusta Tampereen yliopiston keliakiaryhmällä. Mäki on jäsenenä neljän ulkomaisen yrityksen tieteellisessä neuvottelukunnassa. Yksi näistä yrityksistä kehittää rokotetta keliakiaan, muut lääkkeitä.

    Autoimmuunisairaudet, tulehdukselliset suolistosairaudet, atopiat ja allergiat lisääntyvät koko ajan. Keliakia kuuluu näihin elintasosairauksiin, ja sairastuneiden määrä on kasvussa.


    Keliakia on alidiagnosoitu

    Suomessa keliaakikkojen määrä väestötasolla on kaksinkertaistunut 1970-luvusta tähän päivään. Lapsilla keliakiaa on 1,5 prosentilla, aikuisilla kahdella prosentilla ja ikääntyvällä väestöllä 2,7 prosentilla.

    Suomi on johtava maa keliakian tunnistamisessa ja hoidossa, mutta siitä huolimatta tauti on alidiagnosoitu. Keliakiaa sairastavalla diagnoosin saaminen vie keskimäärin neljä vuotta oireiden alkamisesta. Mutta neljäsosalla potilaista voi kestää jopa 7–59 vuotta ennen kuin oireiden syy selviää.

    – Miksi hoidetaan vasta sitten, kun ohutsuolessa on täystuho, Markku Mäki kysyy.

    – Etsimme koko ajan biomarkkereita, joiden avulla voidaan hyvissä ajoin todeta, että tämä henkilö ei siedä vehnää, ohraa ja ruista, ja aloittaa hoito.

    Tampereen yliopiston professori Katri Kaukinen huomasi tutkimuksessaan, että keliakia voi ärsyttää myös maksaa. Tiedetään muutamia tapauksia, joissa vaikea-asteista hoitamatonta keliakiaa sairastavia potilaita on ollut joutumassa maksansiirtoon, mutta keliakian oikealla diagnoosilla ja hoidolla maksansiirto on voitu välttää.


    Tautikriteerit pitäisi päivittää

    Markku Mäen mielestä keliakian tautikriteereitä pitäisi muuttaa. Nyt hoitoa saavat vain ääripäät, ne joilla ohutsuolen limakalvo on täysin tuhoutunut.

    Tampereen yliopistosta alkoi 1990-luvun alussa tutkimuslinja, jossa tutkitaan kehittyvää eli latenttia keliakiaa.

    – Kehittyvässä keliakiassa tauti on olemassa, vaikka se ei vielä ilmene ohutsuolen limakalvolla.

    Ihmisellä voi olla muitakin oireita kuin suoliperäisiä oireita, klassisena esimerkkinä ihokeliakia, mutta ohutsuolen koepalasta ei silti löydy keliakiaa. Samoin voi olla vain osteoporoosia tai vaikka psyykkisiä oireita, kuten masennusta. Mäen ryhmä on osoittanut tutkimuksissa, että myös tällä tapaa oireilevat potilaat hyötyvät hoidosta tietyin edellytyksin.

    – Sairaus on moni-ilmeinen, ja se voi olla lieväkin. Tautia pitää epäillä laajasti, Mäki sanoo.

    – Olemme opettaneet muuta maailmaa kliinisen taudinkuvan tunnistamisessa.


    Pikatesti keksittiin Tampereella

    Mäen tutkimusryhmä on tehnyt läpimurtoja keliakian diagnosoinnissa.

    Tampereella kehitettiin 1970-luvun lopulla autovasta-ainetesti, joka muodosti terveydenhuollon keliakian diagnostiikan perustan. Keliaakikon verestä löydettiin vasta-ainetta, joka syntyy gluteenin syömisestä. Tämä voitiin todeta niin kutsutulla IgA-luokan retikuliinivasta-ainetestillä, joka oli herkkä ja osuva ja paljasti taudin oireista riippumatta. Testitapa on standardoitu Euroopan terveydenhuoltoon.

    Myöhemmin Tampereen yliopiston keliakiaryhmä kehitti ja patentoi Biocard-pikatestin keliakian tunnistamiseen. Vasta-aineita mittaava pikatesti antaa tuloksen sormenpäästä otettavan verinäytteen avulla, ja testin voi tehdä itsenäisesti kotona.

    Vasta-ainekokeet ovat kuitenkin seulontakokeita. Diagnoosi täytyy edelleen varmistaa tähystyksessä otettavalla koepalalla. Tosin tähänkin Markku Mäki on hakenut muutosta. Hänen aloitteestaan keliakiaan luotiin viime vuonna uudet diagnostiset kriteerit. Jos lapsipotilaalla on korkeat keliakian vasta-aineet veressään, selviä oireita ja perinnöllinen alttius keliakiaan, niin tähystystä ei uusien kriteerien mukaan tarvitsisi tehdä.

    Suomessa uusia kriteereitä ei kuitenkaan voida vielä käyttää, koska Käypä hoito -suosituksissa tätä tapaa ei ole vielä sallittu. Kela ei myöskään voi myöntää korvausta, ellei diagnoosia varmisteta koepalalla.

    – Täytyy ensin muuttaa lainsäädäntöä ja hoitosuosituksia, Mäki sanoo.

    Keliakiaa sairastavilta on tullut tutkijoille toiveita, että epämiellyttävältä tuntuva tähystys voitaisiin korvata jollain konstilla.

    Tampereen tutkijat tekevät tiivistä yhteistyötä Keliakialiiton kanssa. Mäki pitää tärkeänä, että myös teollisuus on mukana kuviossa, jotta keksinnöt patentoidaan ja potilaat voivat hyötyä niistä.

    – Teollisuus ei tee mitään potilaalle, jos potilas ei kerro mitä tarvitaan, emmekä me tutkijat selvitä tieteellistä perustaa uusille tuotteille tai hoitotavoille yhdessä potilaan ja teollisuuden kanssa, Mäki sanoo.

    – Tutkimuksessa pitää aina muistaa edunsaaja eli potilas. Tämän päivän tutkimus on huomispäivän hoitoa.

    Teksti Tiina Lankinen
    Kuva Jonne Renvall

     

    Keliakia Suomessa

    – Elinikäinen autoimmuuninen suolistosairaus, jossa vehnän, ohran ja rukiin valkuainen eli gluteeni ärsyttää ohutsuolta ja aiheuttaa tulehduksen ja rakenteellisen vaurion.

    – Tauti voi aiheuttaa myös osteoporoosin eli luukadon, oireilla ihoilla tai aiheuttaa depressiota. Keliakian muut oireet saattavat esiintyä ilman suolisto-oireita.

    – Keliakiaa esiintyy suomalaislapsilla 1,5 prosentilla, aikuisilla kahdella prosentilla ja ikääntyvällä väestöllä 2,7 prosentilla.

    – Paras hoito sairauteen on tällä hetkellä elinikäinen gluteeniton ruokavalio.

     


    Tutkimus Tampereella

    – Professori Markku Mäki johtaa poikkitieteellistä ryhmää, joka tutkii gluteiinin aiheuttamia sairauskokonaisuuksia. Mäki on vetänyt Tampereen yliopiston keliakiatutkimusta vuodesta 1982.

    – Ryhmän saavutuksia ovat muun muassa keliakian seulontakokeiden ja taudin pikatestin kehittäminen.

    – Markku Mäki on kansainvälisesti palkittu asiantuntija, joka luennoi aktiivisesti ympäri maailmaa. Hän on toiminut muun muassa Suomen Keliakialiiton puheenjohtajana.