Tullin reitit selkeämmiksi

    Pakkahuoneen kulmalta alkaa rakennustyömaa. Eero Kilpeläinen ja Eero Harava tutkivat, millaisia reittejä ihmiset valitsivat kulkiessaan Tullin alueen läpi. Heidän kokemuksena mukaan alue koetaan epämääräisenä ja aina keskeneräisenä.

    Pakkahuoneen kulmalta alkaa rakennustyömaa. Eero Kilpeläinen ja Eero Harava tutkivat, millaisia reittejä ihmiset valitsivat kulkiessaan Tullin alueen läpi. Heidän kokemuksena mukaan alue koetaan epämääräisenä ja aina keskeneräisenä.

    Opiskelijat keräsivät kokemustietoa kaupunkisuunnittelun avuksi

    Tullin alue on Tampereen ydinkeskustaa, mutta se koetaan epämääräiseksi, koska se ei tunnu tulevan valmiiksi. Telakka-ravintolaa pidetään keitaana alueella, jossa ei muutoin ole kasvillisuutta.

    Tällaisia kommentteja kuultiin Tampereen yliopiston opiskelijoiden Eero Kilpeläisen ja Eero Haravan kävelyhaastatteluissa, joissa he kulkivat ihmisten mukana heidän arkireiteillään Tampereen rautatieaseman ja yliopiston välillä.

    Reitti rautatieasemalta Tullinaukiolle ja siitä yliopistolle on tuttu jokaiselle yliopistolaiselle tai Tampere-talolle menijälle. Tai pikemminkin reitit: Sokkeloisella alueella on mahdollista valita useita vaihtoehtoja.

    Kartta– Kesken haastattelun tuli iäkkäämpi nainen kysymään, että miten rautatieasemalle pääsee. Seisoimme silloin Tullintorin kauppakeskuksen edessä, josta on vain muutama kymmenen metriä matkaa rautatietunneliin. Kun reittiä alkoi selittää ääneen, se kuulosti oudolta, Harava kertoo.

    – Ehkä vasta viime vuosina on alettu miettiä Tullin alueen kehittämistä. Alue on ydinkeskustaa ja sen tuntumassa on kuitenkin yliopisto, Tampere-talo, Tulli Business Park ja rautatieasema, Eero Kilpeläinen sanoo.

    Alueessa nähdään myös paljon hyvää. Reitin rautatieasemalta yliopistolle pääsee kävelemään pitkälti sisätiloissa.

    – Olisi Tullintorin yrittäjillekin hyväksi, että kävelyvirtoja saataisiin vietyä kauppakeskuksen läpi, Kilpeläinen huomauttaa.

    Tampereen otti avukseen yliopiston ympäristöpolitiikan ja aluetieteen opiskelijat, kun se valmistelee keskustan uutta yleiskaavaa. Erikoiskurssilla opiskelijat haastattelivat kaupunkilaisia ”paikan päällä” eli kohteissa, joista kaupunkilaisten mielipiteitä kysyttiin. Tullin alue oli yksi tutkimuspaikoista.

    – Tavoitteena oli tuottaa uudenlaista, kokemuksellista tietoa kaupunkisuunnittelun avuksi, kertoo ympäristöpolitiikan tutkija Jere Nieminen, joka vastasi kurssista yhdessä kollegansa Minna Santaojan kanssa.

    Mukana oli myös arkkitehtiopiskelijoita Tampereen teknillisestä yliopistosta.


    Uudet tiedonkeruumenetelmät

    Eero Haravan ja Eero Kilpeläisen mielestä kävelyhaastattelu oli luonteva tapa tehdä tutkimusta.

    – Siinä ollaan ympäristön armoilla. Puhutaan siitä, mitä ympärillä näkyy, ja tässä oli kyseessä konkreettisesti haastateltavan arkiympäristö, Eero Kilpeläinen kertoo.

    Kokeellisempaa tutkimusta tehtiin tilannehaastatteluissa, joissa muutama opiskelijaryhmä käytti apuna virikekuvia. Näin pystyttiin testaamaan ideoita: Mitä mieltä vastaaja on, jos lahopuu tai rakennus olisi tästä kohtaa aluetta, jolla juuri nyt ollaan.

    – Virikekuvilla pystyttiin tuomaan tilanteisiin elementtejä, jotka eivät olleet siinä muuten läsnä. Tämä on tärkeää, koska kysymys on kaupungin kehittämisestä ja tulevaisuuden suunnittelusta, kurssin opettaja Jere Nieminen sanoo.

    Tutkimuksessa oli mukana puistoja, pihoja, keskustan joutomaita, kulkuväyliä ja muun muassa uusi P-Hämppi -parkkihalli.

    Opiskelijoiden käytössä oli myös kaupungin tilaama Harava-internetkysely.

    – Opiskelijat keskittyivät netissä annettujen vastausten laadulliseen analyysiin. Siihen hallinto ei ole kehittänyt kovin pitkälle menetelmiä, Nieminen sanoo.

    Tampereen kaupunki sai opiskelijoiden tutkimukset käyttöönsä maaliskuussa, kun työt valmistuivat.

    Teksti Tiina Lankinen
    Kuvat Jonne Renvall

     

    Autoilijatkin haluavat kävellä keskustassa

    Kuuluvatko autot Tampereen keskustaan? Keskustassa autoilusta on käyty kiivastakin keskustelua. Tampereen kaupungin arkkitehti Dani Kulonpään mukaan asenteet ovat muuttuneet.

    – Menneinä vuosina eri liikkumismuodot on esitetty mediassa vastakkaisina, kävely vastaan autoilu, Kulonpää sanoo.

    – Nyt uudessa P-Hämppi-pysäköintihallissa tehdyissä haastatteluissa kävi ilmi, että enemmistö P-Hämppiin pysäköineistä vastaajista haluaisi kehittää keskustaa kävelypainotteisempaan suuntaan.

    Parkkihallissa tehdyt tilannehaastattelut olivat yksi osa kurssia, jossa Tampereen yliopiston ympäristöpolitiikan ja aluetieteen opiskelijat tekivät tutkimushaastatteluja Tampereen kaupungin pyynnöstä. Kävely- ja tilannehaastattelut ovat Tampereen kaupungille harvoin käytettyjä menetelmiä kokemuksellisen tiedon keräämisessä.

    Kaupunki esitti toiveita, mistä aiheista tietoa haluttaisiin saada, mutta opiskelijat saivat valita itse tutkimuskohteensa.

    Kulonpään mukaan osa tutkimusteemoista nousee varmasti esiin yleiskaavassa. Esimerkiksi yksi ryhmä tutki lapsiperheiden liikkumista keskustassa, josta myös kaupunki haluaa tietää lisää.

    – Haluamme tutkia syvällisemmin keskustaa lapsiperheiden asuinpaikkana, Kulonpää kertoo.

    Uuden keskustan osayleiskaavan painopistealueita ovat muun muassa liikenne ja liikkuminen, kauppa, keskusta-asuminen ja virkistysreitit ja viheralueet. Esimerkiksi kaupunkiraitotiestä tehtävät päätökset näkyvät suoraan kaavassa.

    Tavoitteena on, että osayleiskaavaluonnokset saadaan nähtäville ja kommentoitaviksi loppusyksystä. Valmistelutahti on normaalia nopeampi.

    – Kaavassa keskitytään strategisesti tärkeimpiin asioihin, ja se toivottavasti nopeuttaa prosessia. Olemme ajatelleet, että jatkossa yleiskaava voitaisiin tarvittaessa uudistaa valtuustokausittain, Kulonpää sanoo.

    Lisätietoa yleiskaavan suunnittelusta löytyy kaupungin www-sivuilta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan keskustan osayleiskaavan tavoitteista.

    www.tampere.fi/keskustanyleiskaava


    Yleiskaava ohjailee keskustan kehitystä

    • Yleiskaavalla määritellään kunnan maa-alueiden käyttötarkoitus ja kehityksen suuret linjat. (lähde:Wikipedia)

    • Tampereen keskustan osayleiskaavaluonnokset on tarkoitus julkaista ensimmäiselle kommentointikierrokselle tänä syksynä.

    • Tavoitteena on, että kaava hyväksytään vuoden 2014 loppuun mennessä.

    • Opiskelijat tuottivat lisätietoa yleiskaavan valmisteluun tekemällä kävely- ja tilannehaastatteluja keskustan eri kohteissa ja analysoimalla Harava-nettikyselyn tuloksia.