Maakuntasarjaa vai maailman huippua?

Terho Lehtimäki sai Tampereen yliopiston historian ensimmäisen Vuoden tiedeteko -palkinnon.

Terho Lehtimäki sai Tampereen yliopiston historian ensimmäisen Vuoden tiedeteko -palkinnon.

Tampereen yliopisto palkitsi menestyjän ja otti vastaan kritiikkiä

Tampereen yliopisto palkitsi vuosijuhlassaan maailmalla menestyvän huippuprofessorin ja otti vastaan kritiikkiä toiselta menestyvältä professorilta.

Yliopiston historian ensimmäisen Vuoden tiedeteko -palkinnon sai kliinisen kemian professori Terho Lehtimäki, jolla on yli 650 kansainvälistä julkaisua. Palkinto on arvoltaan 10 000 euroa.

Kritiikkiä esitti kliinisen anatomian professori Tero Järvinen, joka sanoi Tampereen yliopiston jääneen Euroopan tasolla alempaan keskisarjaan muiden maakuntayliopistojen tapaan.


Tiimi pystyyn, jos itse ei osaa

Terho Lehtimäki on tehnyt merkittäviä löytöjä sepelvaltimotaudin ja sen riskitekijöiden yhteyksistä geneettiseen säätelyyn.

Miten on mahdollista päästä maailman huipulle alemman maakuntayliopiston takamatkalta?

– Tämä on kapea sektori ja Tero [Järvinen] arvioi enemmänkin koko yliopiston tasoa. Voi sanoa, että julkaisuissa ei tällä kapealla sektorilla meitä parempia ole, Terho Lehtimäki vastaa.

Lehtimäki väittää olevansa ”ei mitään muuta kuin tavis”.

– Ainoa asia minkä olen oivaltanut on se, että jos en itse osaa, niin kannattaa kerätä hyvä tiimi.

Mistä tiimi löytyy, jos maakuntayliopisto ei tarjoa isoa massaa?

– Kaupin kampuksella verisuonitutkimus on yksi painopistealueista. Sitten meillä on Suomen johtava sydänkeskus, jonka ympärillä on 10 hyvää alan tutkijatiimiä. Kaikki me tehdään kampuksella töitä ristiin kaikkien kanssa.

Olennaista Lehtimäen tiimeissä on kansainvälinen yhteistyö, johon tie aukesi huippuaineistojen kautta. Pohjatyö vei 30 vuotta.

– Aineistojen käyttö on vastavuoroista. Me saamme käyttää muiden aineistoja niin paljon kuin halutaan, mutta me ei edes jakseta käyttää niitä niin paljon kuin me saataisiin.

Lehtimäki sanoo, ettei hänellä ole antaa tutkijoilleen muuta kuin loistavat aineistot ja loistava tiimi.

– Rahaa siitä ei saa, mutta kunniaa saa. Mutta siellä on niin kunnianhimoisia, että niille ei ihan raha ole se viimeinen sana. Palkka on surkea. Ainoa asia on se, että saan ne uskomaan, että ne tekee jotain ittelleen.

Onko huippututkijan helppo saada tutkimusrahaa?

– Ei todellakaan ole. Harmittaa monta kertaa, että jää toiseksi. Sitten vaan täytyy hetki ajatella ja taas ryhtyä toimiin. Mulla on vielä 19 vuotta työelämässä. Mun on pakko vielä yrittää.


”Ei riittävästi tiedeyliopisto”

Tero Järvinen sanoi puheessaan, että useiden kansainvälisten arvioiden mukaan Tampereen yliopisto kuuluu Euroopassa alempaan keskisarjaan muiden suomalaisten maakuntayliopistojen tapaan. Ongelmana hän pitää resurssien hajauttamista.

– Perusasia on, että tämä ei ole riittävästi tiedeyliopisto. Se johtuu siitä, että täällä on menty liikaa aluepolitiikan ehdoilla. Yliopiston pitää fokusoida voimakkaammin keihäänkärkialoilleen, Järvinen selventää.

Kaikki muu on siis turhaa?

– En sano niinkään, mutta todennäköisemmin ei saavuteta huipputuloksia, jos yritetään kauhean laajalla rintamalla. Haluan että yliopisto pysähtyy pohtimaan sitä, mitä se haluaa olla.

Tampereen yliopistolla on uusi strategia. Eikö se ole hyvä?

– On mutta ovatko ne riittävän radikaaleja ne muutokset, jos tulos on tämä? Kun katsotaan objektiivisesti ja lyödään näytöt pöytään, niin tilanne on aika surullinen. Me ollaan Suomessakin maakuntayliopistojen joukossa. Tarvitaan paljon radikaalimpia ajatuksia.

Terho Lehtimäki palkittiin juuri tamperelaisena huippututkijana. Menestyminen on siis mahdollista täälläkin?

– Yksittäisiä huippuja on kaikkialla. Mutta kun me mennään todelliseen isoon eurooppalaiseen yliopistoon kuten Oxfordiin, niin siellä on Howy Jacobseja ja Olli Silvennoisia sata, mutta meillä vain kourallinen.

Järvinen vertaa Suomea Ruotsiin, jossa yliopistojen kilpailu pitää suurimmat yliopistot notkeina ja uusiutuvina. Suomessa taas on yksi raskassarjalainen, Helsingin yliopisto, jota kärpässarjaan kuuluvat maakuntayliopistot eivät pysty haastamaan.

– Helsingin yliopistolle olisi parasta, että sillä olisi haastaja, jonka kanssa se joutuisi kilpailemaan. Tampere ja Pirkanmaa on voimakkaasti kasvava alue. Meillä on mahdollisuus haastaa Helsinki. Meidän pitää vain pistää kaikki yhteen koriin, että meistä tulee riittävän vahva ja meidät otetaan vakavasti.

Järvinen ehti vaihtaa pari sanaa näkemyksistään myös rehtori Kaija Hollin kanssa.

– Pelkäsin, että suututan rehtorin, kun tämä on kuitenkin vuosijuhla, mutta hän sanoi, että näkee asiat samalla lailla. Nyt mulla on paljon parempi olo.

Teksti Heikki Laurinolli

Kuvat Jonne Renvall

 

Tero Järvinen arvosteli yliopistoa resurssien hajauttamisesta, joka estää yliopistoa nousemasta tutkimuksen huipulle.

Tero Järvinen arvosteli yliopistoa resurssien hajauttamisesta, joka estää yliopistoa nousemasta tutkimuksen huipulle.