Wiio avasi tiedotusopille kansainvälistä väylää

    Osmo A. Wiion väitöstilaisuus joulukuussa 1968 oli historian merkkitapaus, sillä uraauurtava tutkimus meni kansainväliseen jakeluun korkealla profiililla. Kuvassa Wiion takana kustos, professori Raino Vehmas ja hänen takanaan opponentti Percy Tannenbaum. Kuva: Aamulehden arkisto

    Osmo A. Wiion väitöstilaisuus joulukuussa 1968 oli historian merkkitapaus, sillä uraauurtava tutkimus meni kansainväliseen jakeluun korkealla profiililla. Kuvassa Wiion takana kustos, professori Raino Vehmas ja hänen takanaan opponentti Percy Tannenbaum. Kuva: Aamulehden arkisto

    Helsingin yliopiston viestinnän emeritusprofessori Osmo A. Wiio kuoli hiljattain 85-vuotiaana. Hän opiskeli 1950-luvun alussa maisteriksi Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa pääaineenaan poliittinen historia. Se ei kuitenkaan saanut miestä ryhtymään jatko-opintoihin, vaan hän suuntautui silloin Helsingissä toimineen Yhteiskunnallisen Korkeakoulun sanomalehtitieteeseen ja suoritti siinä sivulaudaturin. YKK:n siirryttyä Tampereelle ja omaksuttua uuden amerikkalaisen tiedotusopin suuntauksen Wiio hakeutui lehdistö- ja tiedotusopin jatko-opiskelijaksi 60-luvun puolivälissä. Hän teki laajan tutkimuksen lehtitekstien luettavuudesta ja raportoi sen 1968 valmistuneessa väitöskirjassaan Readibility, Comprehension and Readership. An experimental study on readability of Finnish magazine articles, with special reference to readership.

    Osmo Wiion väitöstilaisuus pidettiin joulukuun alussa 1968. Aamulehden arkistosta löytyi kuva, jossa väittelijä pitää lectio precursoriaansa luentosalissa A1. Keskellä on kustos, professori Raino Vehmas ja hänen takanaan opponentti Percy Tannenbaum USA:sta. Hänet tunnetaan viestintätutkimuksen klassikkona. Koko väitöstilaisuus meni historiaan merkkitapauksena: uraauurtava tutkimus kansainväliseen jakeluun korkealla profiililla.

    Tampereen Yliopisto (silloin vielä yksityinen, isolla alkukirjaimella) oli tukenut tutkimusta ensinnäkin antamalla väittelijälle platformin: Vehmas toivotti tervetulleeksi väittelijän, jolla oli oma aihe ja rahoitus. Wiio oli oma-aloitteisesti hankkinut oloissamme parhaan tietämyksen luettavuustutkimuksesta, ja hänen palkkansa tuli päätyöstä Suomen Työnantajain Keskusliitossa. Kenttätyötä tuki mm. Apu-lehti. Sen lisäksi yliopisto antoi väittelijälle ilmaista tietokoneaikaa taloon hiljattain hankitulla Elliotilla. Varsinaista ohjausta ei ollut tarjolla, mutta ei sitä tarvittukaan.

    Wiio oli oppiaineen neljäs väittelijä. Ensimmäisenä väitteli Pertti Hemánus 1966, toisena Heikki Nuutinen ja kolmantena Pentti Salmelin. Wiio oli tässä aineessa ensimmäinen, jonka väitöskirja julkaistiin englannin kielellä. Muissa aineissa oli tätä ennen ilmestynyt muutama väitöskirja vierailla kielillä, mm. saksaksi.

    Tiedotusopissa on tähän mennessä tehty 70 väitöskirjaa. Niistä 44 on ilmestynyt suomeksi ja 26 englanniksi (ei muilla kielillä). Noin kolmasosa väitöskirjoista on siis englanniksi, näistä suurin osa Wiion kaltaisia suomalaisia – ulkomaalaisia on viisi (yksi Virosta, yksi Marokosta ja kolme eteläisestä Afrikasta). Englanninkielisten osuus on pysynyt suunnilleen samana kautta vuosikymmenten.

    Wiiosta 60-luvun lopulla alkoi siis trendi, joka on pysyvä mutta ei kasvava. Tieteenteon pääkielenä tiedotusopissa on edelleen suomi – sama joka on myös median pääkielenä tässä maassa.

    Kaarle Nordenstreng
    Tiedotusopin emeritusprofessori