Venäjä yrittää estää nuorison maastamuuton

Svetlana Pasti toivoo, että Yleisradio käynnistäisi Suomessa venäjänkielisen keskustelukanavan.

Lapsikiistan juoni tulee neuvostopropagandasta

Suomen ja Venäjän välille syntynyt kiista venäläislasten huostaanotoista on osa Venäjän valtion propagandasotaa, jossa uhkakuvien avulla torjutaan nuorison maastamuuttoa.

Mediatutkija Svetlana Pasti Tampereen yliopistosta arvioi, että huostaanottojutut ovat osa neuvostopropagandan perinnettä, jossa valtion omistamat laajalevikkiset tiedotusvälineet ajavat valtion etua. Tällä kertaa luodaan kielteistä kuvaa maista, joita venäläisnuoriso pitää houkuttelevina muuttokohteina.

Pasti väitteli Tampereen yliopistossa vuonna 2007 venäläisten journalistien muuttuvasta ammattikuvasta. Hän tuntee aiheen hyvin, sillä hän suoritti journalistitutkinnon Leningradin valtionyliopistossa vuonna 1982 ja työskenteli 14 vuotta Murmanskin alueen tiedotusvälineissä ennen Suomeen muuttoaan vuonna 1996.


Sanasota muuttui henkilökohtaiseksi

Sanasota venäläislasten huostaanotosta siirtyi syksyn aikana ulkoministeritasolle. Venäjän Sergei Lavrov uhitteli, Suomen Erkki Tuomioja tyynnytteli.

Yhtenä sivujuonteena sanasotaa kävivät Tampereen yliopistossa aikanaan opiskelleet Laura Saarikoski ja Nadja Jermolajeva.

Saarikoski kirjoitti Helsingin Sanomiin kolumnin otsikolla ”Nadja, entinen ystäväni”, jossa hän tuomitsi Nadezhda Jermolajevan Rossijskaja Gazetassa julkaisemat jutut valheellisiksi.

Jermolajeva vastasi otsikolla ”Nadezhda, minä luotan teihin”.  Osa vastineesta levisi suomenkielisenä käännöksenä netissä, mutta Helsingin Sanomat ei sitä julkaissut.

Svetlana Pasti arvioi, että Laura Saarikosken kolumni heijastaa länsimaista ajatustapaa.

– Hän odottaa Nadjalta länsimaisen journalismiteorian mukaista ammattikuvaa ja poliittista riippumattomuutta. Nadja asuu ja työskentelee kuitenkin Venäjällä, missä enemmistö mediasta on riippuvainen hallituksen tuesta. Hän on poliittinen toimittaja johtavassa Venäjän hallituksen lehdessä. Hänen päätehtävänsä on tukea valtion linjaa.

Rossijskaja Gazeta on arvostettu valtionlehti, jota keskeiset tv- ja radiokanavat käyttävät päälähteenään. Lehdellä on laaja levikki, ja se tulee moniin koteihin Venäjällä.

Nadja ei vastaa entisen ystävänsä kritiikkiin henkilökohtaisella tasolla. Hän asettuu yleiselle tasolle ja vetoaa siihen, että lukijat luottavat häneen.

Suomen suurin lehti ei nyt kritisoi Nadjaa vaan Venäjän hallituksen päälehteä, jonka viikonloppunumeron jokainen venäläinen eläkeläinenkin saa ilmaiseksi. Eläkeläisiä on 40 miljoonaa 140 miljoonan asukkaan Venäjällä.


Etevää propagandaa

– Tämä on propagandamateriaalia, mutta propaganda on etevää, Pasti sanoo ja näyttää tulostetta Nadjan kirjoittamasta artikkelista.

Nadja opiskeli yhden vuoden Tampereella, mutta varsinaisen koulutuksensa hän sai Venäjällä.

Neuvostoliiton journalistikoulutukseen kuuluivat Leninin oppien mukaan propaganda, organisaatio ja agitaatio. Rossijskaja Gazeta jatkaa tätä perinnettä. Lehti esittää Johan Bäckmanin suomalaisena ihmisoikeusaktivistina, joka suojelee venäläisäitien oikeuksia Suomessa.

Pasti vertailee Saarikosken kolumnia Nadjan propagandajuttuihin ja pitää Saarikosken tekstin heikkoutena sen länsimaista näkökulmaa. Nadja taas vastaa Saarikoskelle johtavan valtionlehden edustajana, joka nauttii lukijoidensa tukea. Nadja esittää todistusaineiston, millä lukijat häneen vetoavat.

– Länsimaiset toimittajat ovat melkein kaikki keskenään samanlaisia verrattuna nyky-Venäjän toimittajiin ja tiedotusvälineisiin, jotka ovat keskenään hyvin erilaisia: on hallituksen media ja toimittajat, joita vastassa ovat protestoivan opposition media ja toimittajat.


Nuorison muuttohalu huolestuttaa Venäjää

Suuri osa Venäjän nuorisosta suunnittelee muuttoa ulkomaille. Presidentiksi pyrkineen Mihail Prohorovin kannattajista neljännes aikoo kyselyn mukaan muuttaa pois maasta. Levada-tutkimuskeskuksen kyselyssä puolet nuorisosta haluaa pois Venäjältä.

– Tämä on iso yhteiskunnallinen ongelma Venäjällä, ja Nadja auttaa ratkaisemaan sitä näyttämällä negatiivista kuvaa Suomesta. Laura ei voi vaatia Nadjalta mitään muuta, sillä Nadja on valintansa tehnyt. Hän on mennyt valtion mediaan eikä opposition mediaan, Pasti sanoo.

Pasti muistelee, miten Boris Jeltsinin aikaan 1990-luvulla hyvin koulutetut keski-ikäiset lähtivät pois Venäjältä antaakseen uuden mahdollisuuden omille lapsilleen. Tilanne on muuttunut niin, että nyt Putinin Venäjältä jo 15–16-vuotiaat lukiolaisetkin haluavat muuttaa pois.

Sosiologien mukaan muuttohalun taustalla on henkilökohtaisia syitä, jotka liittyvät ammattiin, toimeentuloon ja terveyteen. Lisäksi on yleisiä syitä kuten väkivallan, terrorismin ja sodan pelko Venäjällä.

Laura Saarikosken kolumni: http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Nadja+entinen+yst%C3%A4v%C3%A4ni/a1350963489423

Nadezhda Jermolajevan vastineet:

http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=3&id=5494

http://www.rg.ru/2012/10/25/finlandia-site.html

Teksti Heikki Laurinollli

 

Venäjänkieliset tarvitsevat oman keskustelukanavan

Suomessa asuu yli 50 000 venäjänkielistä ihmistä, joilta puuttuu omakielinen tiedonvälitys ja keskustelukanava. Nyt he ovat Venäjän uutisvälineiden varassa.

– Venäläislasten huostaanotosta syntynyt konflikti paljastaa ison ongelman Suomessa. Täältä puuttuu kanava, missä voi keskustella vapaasti, sanoo tutkija Svetlana Pasti.

Saksassa on paljon venäjänkielisiä lehtiä ja kanavia radiossa ja televisiossa, mutta Venäjän naapurimaassa Suomessa ei juuri mitään.

Suomessa ilmestyy venäjänkielinen viikkosanomalehti Spektr Nedeli, jota Tampereella asuva Pasti pitää kaupallisena ja Helsinki-keskeisenä.

– Jos Suomi haluaa korjata tämän tilanteen, pitää televisiossa tai radiossa avata ohjelma, missä venäläiset ja suomalaiset toimittajat toimivat tasa-arvoisesti kahdella kielellä.

Pasti pitää Yleisradion tehtävänä tarjota palvelua myös venäjänkieliselle yleisölle, joka maksaa saman tv-lupamaksun kuin muutkin.

Venäjänkielisten määrä kasvaa Suomessa. Uutta on Pastin mukaan se, että Tampereen kaduillakin saattaa nykyisin kuulla venäjänkielistä puhetta. Aiemmin ihmiset ujostelivat puhua venäjää julkisesti.