Monthly Archives: kesäkuu 2012

Hymypoikia neonvalossa

Kuvataiteilijat Jouko Pullinen ja Juha Merta ovat sopivia arvioimaan, miten Virta saataisiin näyttämään yliopistolta. Pullinen työskentelee taidekasvatuksen professorina Hämeenlinnassa, Merta yliopistonlehtorina Tampereella. Molemmat muuttavat tähän rakennukseen syksyllä.

Kilpailukykyä innovaatiouskon varassa

Epävarmuuden aikana tarvitaan uskoa, joka tuottaa hallinnan tunnetta ja sillan tulevaisuuteen. Tämä tarkoittaa parempaa kilpailukykyä, joka paranee innovaatioilla. Näin puhe innovaatioista muuttuu yhteiskunnalliseksi uskomusjärjestelmäksi, innovaatiouskoksi.

Puistattava muotokuva Putinista

Journalisti Masha Gessenin teoksesta piirtyy puistattava muotokuva Venäjää pelolla hallitsevasta, juuri kolmannen presidenttikautensa aloittaneesta Vladimir Putinista.
Kirjoittajan vastakarvaisesti kuvaama valtias voi pahimmillaan johtaa itänaapuriamme seuraavat kaksitoista vuotta. Parhaimmillaan Putinin kupla voi puhjeta muutaman kuukauden tai vuoden kuluttua.

Kunnon vallankumous – mikä ettei?

Tamperelaisen filosofin Tere Vadénin uusimmassa teoksessakin vallankumousta pikemminkin muistellaan kuin visioidaan. Vadénin kirja on filosofinen perkuu- tai harvennustyö, jonka tähtäimessä on mannermaisen ajattelun keskeisen hahmon Martin Heideggerin käsitys vallankumouksesta. Kunnollista vallankumousta voi olla vaikea kuvitella, mutta sitä voidaan Heideggerin kautta ainakin ajatella perusteellisesti ja rauhassa.

Vaikea asiakas on arvokas

Tampereen yliopiston informaatiotieteiden Circmi-ryhmän projekti selvittää, mitkä ovat kulttuuri- ja elämyspalvelujen haastavimmat käyttäjäryhmät, ja tuo haastavat asiakkaat keskustelemaan ”inhokkikohteensa” edustajien kanssa.

Onko yhteiskuntatiede kansallista?

Yhteiskuntatieteen traditio on varsin ”läntinen”. Kun englanti nykyään on tieteen yleiskieli, angloamerikkalainen tutkimus on valta-asemassa ja määrää keskustelukontekstin, josta käsin kaikkien tulee osoittaa oman tutkimuksensa yleinen kiinnostavuus.

Kokoontumisia ja rituaalikasteita

Suihkulähteitä on ollut tuhansia vuosia, mutta vasta antiikin roomalaiset ovat niistä erityisen tunnettuja.

– Roomalaisille suihkulähde oli vallan näyttämisen väline. Heillä oli mahti saada vesi vaikka keskellä autiomaata sijaitsevaan kaupunkiin ja tulemaan jonkun jumalan patsaan tai eläimen suusta. Mahdin näyttämisen ohessa ohikulkija sai siitä vettä ja viilennystä, Juuti kertoo.

Ilmaisilla peleillä tehdään isot voitot

Nyt yksittäisten hittipelien pelaajamäärät ovat laskeneet, mutta kokonaisuudessaan free-to-play-pelien käyttäjämäärät ovat kasvussa. Pelit näkyvät erityisesti Facebookissa. Yhteisöpalvelu tarjoaa peleille valtavan sosiaalisen alustan, jossa ohjelmat leviävät käyttäjältä toiselle.

Väärät sanat, vanhat käsitteet

Muutoksen tärkeä osa tapahtuu muualla kuin yliopiston hallituksessa, johtokunnissa ja opetusohjelmatyöryhmissä. Se tapahtuu hitaasti yliopistolaisten päissä ja kahvipöytäkeskusteluissa. Ehkä voimakkaimmin se tapahtuu, kun vanhemmat opiskelijat kertovat tutkinto-ohjelmista ja moduuleista fukseille, joille pääaine alkaa olla samanlainen vanhahtava termi kuin opintokirja.

Kuinka oppia elämään ilman tulevaisuutta?

Ajatus tulevaisuudettomuudesta kuulostaa ensi alkuun varsin melodramaattiselta, mutta pelkkä melodraama ei saa kymmeniätuhansia ihmisiä kaduille, miljardeja liikkumaan euroalueella maasta toiseen tai kreikkalaisia äänestämään uusnatseja parlamenttiin. Yliopiston pätkätyöläiset ja apurahatutkijat ovat tottuneet elämään pätkissä, joten heillä on hieman kokemusta siitä, kuinka suhtautua tulevaisuuteen, kun suunnitelmia ei voi tehdä kuin korkeintaan vuoden päähän, mutta Euroopan kriisissä on tietenkin kyse jostain suuremmasta.