Ensimmäinen lipaisu on ilmainen. Ilmaispeleissä peliyhtiöt saavat tuottonsa mikromaksuista, jotka ovat pelaajalle vapaaehtoisia. – Facebookissa 1–3 prosenttia pelaajista käyttää pelaamiseen rahaa, mutta suosituimmissa free-to-play-peleissä maksavia käyttäjiä voi olla jopa kolmekymmentä prosenttia pelaajista, tutkija Janne Paavilainen sanoo.

Idea: Ihminen houkutellaan mukaan peliin, joka on ilmainen. Paitsi jos haluat edetä pelissä nopeammin tai saada esimerkiksi lisäkoristusta pelihahmoosi, niin voit ostaa lisuketta peliin pientä maksua vastaan.

Uusi ansaintamalli on nerokas, koska siinä pelaaja voi maksaa pelistä juuri niin paljon kuin haluaa – tai olla maksamatta.

– Kaupasta ostettu peli maksaa sen 50 euroa, ja ostajan suhde palveluntarjoajaan päättyy rahallisesti siihen. Sen sijaan free-to-play-pelin hinta ei ole rajattu mihinkään tiettyyn pisteeseen. Mikromaksuissa voit käyttää yhden euron tai vaikka tuhat euroa, sanoo pelitutkija ja projektipäällikkö Janne Paavilainen Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median oppiaineesta.

– Free-to-play-pelit ovat merkittävin juttu, mikä pelialalle on tapahtunut pitkään, pitkään aikaan.

Tampereen yliopiston pelitutkijat tutkivat yhdessä HIIT-tutkimuskeskuksen kanssa ilmaispelaamisen ansaintamallia ja pelaajien ostomotivaatiota kysely- ja haastattelututkimuksella.  Kysely oli käynnissä netissä, ja siihen vastasi 3500 henkilöä.

Isot volyymit

Joulukuussa 2010 Facebookissa julkaistiin ilmaispeli CityVille. 43 päivän päästä pelillä oli sata miljoonaa kuukausittaista käyttäjää. Se on tähän mennessä ennätys ilmaispelin nopeassa nousussa.

Nyt yksittäisten hittipelien pelaajamäärät ovat laskeneet, mutta kokonaisuudessaan free-to-play-pelien käyttäjämäärät ovat kasvussa. Pelit näkyvät erityisesti Facebookissa. Yhteisöpalvelu tarjoaa peleille valtavan sosiaalisen alustan, jossa ohjelmat leviävät käyttäjältä toiselle.

Facebook-pelien aiheet nousevat populaarikulttuurista. Peleissä esimerkiksi hoidetaan omaa maatilaa tai pyöritetään ravintolaa. Sen sijaan sosiaalisen median ulkopuolella menestyvät free-to-play-pelit muistuttavat enemmän perinteisiä videopelejä.

– Facebookissa pelit ovat hyvin yksinkertaisia ja helposti pelattavissa. Kun pelin teema on tuttu, saadaan ihmiset liikkeelle ja ei-pelaajatkin löytävät tällaiset pelit, Paavilainen sanoo.

Ilmaiseksi pelaavat ovat myös tärkeitä

Pelaajien asenteet mikromaksuja kohtaan vaihtelevat. Toisia maksut ärsyttävät, ja jotkut voivat kokea sen jopa huijaukseksi, että maksamalla pelissä pääsee esimerkiksi etenemään helpommin.

Sekä maksavat pelaajat että ei-maksajat ovat tärkeitä pelifirmalle. Ilmaiseksi pelaavat tuovat peliin volyymin ja suosion, maksajat tuovat voitot.

– Facebookissa 1–3 prosenttia pelaajista käyttää pelaamiseen rahaa, mutta suosituimmissa free-to-play-peleissä maksavia käyttäjiä voi olla jopa kolmekymmentä prosenttia pelaajista.

Pelistä riippuen maksavan pelaajan on laskettu käyttävän keskimäärin 5–30 dollaria kuukaudessa pelaamiseen.

Matkalla pankkiin naurattaa

Peliteollisuudessa ilmaispeleihin suhtaudutaan kaksijakoisesti. Suosituimpien Facebook-ilmaispelien FarmVillen ja CityVillen tekijän Zynga-yhtiön edustajille buuattiin pelialan Game Developers Conference -tapahtumassa vielä joitakin vuosia sitten.

Itseään enemmän taiteilijana pitävät pelintekijät eivät katso hyvällä free-to-playta, koska se koetaan markkinamiesten juttuna, mutta:

– Bisnesorientoituneet pelialan yrittäjät nauravat matkalla pankkiin, Paavilainen sanoo.

Nyt Zynga on alan suvereeni ykkönen. Yhtiön Facebook-peleillä on yli 270 miljoonaa kuukausikäyttäjää. Seuraavana tulee Electronic arts, jonka peleillä on noin 45 miljoonaa kuukausikäyttäjää.

Hyllypelit eivät katoa

Jatkossa free-to-play-pelintekijän täytyy ymmärtää markkinointia ja taloustiedettä.

– Pelin tekijän täytyy olla puoliksi analyytikko, että hän osaa tehdä koukut peliin ja suunnitella, missä kohtaa ja millaisilla summilla mikromaksuja tarjotaan, jotta pelaaja saadaan sitoutumaan peliin ja mahdollisesti myös maksamaan.

Free-to-play-pelejä kehitetään pelaajien toimien mukaisesti. Niitä asioita kehitetään eteenpäin, joita klikataan paljon. Ne ominaisuudet, johon käyttäjät eivät kiinnitä huomiota, jätetään pelistä pois.

Ainakaan tässä vaiheessa free-to-play-pelien suosio ei tarkoita sitä, että kiinteähintaisten hyllypelien tai kuukausimaksullisten pelien kysyntä yhtäkkiä lopahtaisi. Paavilaisen mukaan ne tulevat olemaan pitkän aikaa markkinoilla, mutta free-to-play tulee ottamaan oman osuutensa kentästä.

Teksti Tiina Lankinen
Kuvitus Teemu Launis

Free-to-play, freemium

* Pelaaminen on ilmaista, mutta peliin saa ostettua lisäsisältöä pienillä mikromaksuilla.

* Zynga on Facebookin ilmaispelien ykkönen. Yhtiön peleillä on yli 270 miljoonaa kuukausikäyttäjää. Zyngan pelejä ovat mm. FarmVille ja CityVille.

* Suomalaisia free-to-play-ansaintamallia käyttäviä peliyrityksiä ovat muun muassa Rovio, Supercell, Grey Area Labs ja Digital Chocolaten Helsingin studio.

* Suosittuja free-to-play-pelejä Facebookin ulkopuolella ovat esimerkiksi Team Fortress 2, World of Tanks ja League of Legends.

•