Ensi syksynä johtamiskorkeakoulussa alkaa vastuullisen liiketoiminnan opintosuunta. Yrityksen hallinnon professori Johanna Kujala toivoo opintokokonaisuuden edistävän näiden asioiden laajempaa ymmärrystä yhteiskunnassa. – Taito johtaa ihmisiä nousee avainasiaksi liiketoiminnassa, Kujala ennustaa.

Yritystoiminnan pitää olla lööpinkestävää

– Se ajatus, että meillä Suomessa on asiat hirveän hyvin ja että olemme rehellisiä ja oikeudenmukaisia, on viime vuosikymmenillä muuttunut, sanoo Tampereen yliopiston yrityksen hallinnon professori Johanna Kujala.

Alkuvuonna maata kuohuttivat Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n riidat ja Finnairin johtajien jättibonukset. Johanna Kujala näkee tapaukset osoituksena laajemmasta ilmiöstä.

– Säännöllisin väliajoin tulee ilmi tällaisia tapauksia, jotka tuohduttavat ihmisiä. Ovat ne sitten politiikkaan liittyviä rahojenjakojärjestelmiä tai puunostokartelleja. Ehkä Suomessa ei ollakaan niin rehellisiä ja kuuliaisia, kuin olemme kuvitelleet, Kujala pohtii.

–  Mielestäni kohut ovat kertoneet siitä, että yritysten tulisi olla kaikissa asioissa äärimmäisen avoimia. Päätösten pitää olla sellaisia, että niistä ei saa lööppejä aikaan.

Vaatimus avoimuudesta koskee myös yksityistä sektoria, ei vain julkista. Lain kirjaimen noudattaminen ei enää riitä. Toimille täytyy saada yhteiskunnan hyväksyntä eli niiden pitää olla eettisesti kestäviä.

– Etenkin liike-elämässä on totuttu ajattelemaan, että yksityisellä sektorilla johdetaan yritystä niin kuin halutaan ja tehdään tulosta, ja se ei kuulu muille. Mutta nykyaikana myös yksityisen sektorin, ja siellä etenkin valtio-ohjattujen yhtiöiden, täytyy olla hoidettu niin, että toiminta kestää laajemman tarkastelun.

Johtamisen tutkijat ja opettajat pohtivat nykyjohtamisen haasteita uutuuskirjassa Kokemus johtaa!.

Vastakkainasettelu ay-liikkeen perusta

Kujala ei halua ottaa kantaa yksittäisten henkilöiden toimintaan, mutta hän huomauttaa, että esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeen olemassaolo perustuu vastakkainasettelulle ja ajatukselle, että täytyy taistella toista osapuolta vastaan.

Uudemmassa johtajuusajattelussa tulee kuitenkin yhä vahvemmin esille se, että asiat täytyy pystyä tekemään yhdessä.

– Itse asiassa monet ihmiset kaipaavat selkeää ja aika suoraviivaista johtamista, mutta samalla he haluavat päästä mukaan vaikuttamaan. Se on johtamisen paradoksi: Johtajan pitää pystyä tekemään päätöksiä ja kantamaan vastuuta, mutta samalla saada aikaan yhdessä tekemisen riemu.

Johtotehtävät ovat kovia paikkoja. Päätöksiä täytyy tehdä nopeasti, ja on harkittava, miten suuren joukon voi aina mihinkin ottaa mukaan.

– Toisaalta ne ovat monesti pieniä eleitä, joilla saadaan ihmiset tuntemaan, että heistä välitetään. Toiset ovat niissä eleissä parempia ja toiset huonompia, Kujala sanoo.

Suomessa on perinteisesti pidetty arvossa oikeudenmukaisuutta ja kaikkien kohtelemista samalla tavoin. Uudessa johtajuusajattelussa kuitenkin korostetaan, että johtajan täytyy huomioida ihmisten erilaisuus.

– Yleisten periaatteiden sijaan pitääkin käyttää tilannetajua ja miettiä, että tämän ihmisen kanssa tässä tilanteessa toimiikin erilaiset jutut.

Ihmiset tuovat voitot

Käsitys johtamisesta on muuttunut talouselämän kanssa. Tietoyhteiskunnassa kaikkein kovinta pääomaa on se, mitä ihmisillä on. Kilpailukyky rakentuu ihmisten osaamiselle ja asiantuntijuudelle.

– Suomi ei enää mitenkään pysty pärjäämään globaalissa kilpailussa edullisimman ja parhaimman paperin tuottamisessa. Tai rakentamaan sille, että meillä on maailman parhaat terästuotannot, sanoo Johanna Kujala.

– Se, millä liiketoiminnassa tuotetaan lisäarvoa, on hyvin lähellä ihmistä ja hänen osaamistaan. Taito johtaa ihmisiä nousee avainasiaksi, Kujala ennustaa.

Kokemus johtaa! Toim. Johanna Kujala, Päivi Myllykangas ja Erika Sauer. Tampere University Press 2012.

Teksti Tiina Lankinen

Kuva Teemu Launis

•