Paljon puhetta, vähän keksintöjä

Astiankuivauskaappi on suomalainen huipputuote. Se sai alkunsa Työtehoseuran tutkimuksesta, jossa työajan todettiin puolittuvan, jos tiskatut astiat asetetaan kuivumaan sen sijaan, että ne kuivattaisiin pyyhkeellä. Kuva: Teemu Launis

Äitiyspakkaus, neuvola ja ilmainen kouluruoka keksittiin jo pula-aikana

Merkittävimmät suomalaiset keksinnöt on tehty kauan ennen nykyistä innovaatiopuheen aikakautta. 2000-luvun Suomi ei ole saanut aikaan laajasti vaikuttavia keksintöjä.

Arvio nykypäivän Suomen heikosta kekseliäisyydestä perustuu Aikalaisen vertailuun, jossa oli mukana kolme eri listausta Suomen historian suurimmista keksinnöistä. Olennainen havainto on se, että merkittäviä innovaatioita ei ole tehty sen jälkeen, kun innovaatioita alettiin väkipakolla tuottaa.


Sosiaalinen keksintö kestää hyvin aikaa

Sosiaaliset keksinnöt näyttävät kestävän paremmin aikaa kuin tekniset. Yhteiseen hyvinvointiin tähtäävät innovaatiot syntyivät kauan ennen hyvinvointivaltion syntyä. Neuvolajärjestelmä luotiin jo 1926. Äitiyspakkauksia alettiin jakaa 1937. Maksuton kouluruoka tuli käyttöön keskellä sotavuosia 1943. Nämä kaikki luotiin aineellisen köyhyyden oloissa, nykymittarein katsottuna pula-aikana.

Sotia edeltävän ajan teknisistä keksinnöistä Abloy-lukko ja AIV-rehu ovat pitäneet pintansa. Suomi-konepistoolilla oli suurta merkitystä sotavuosina.

Tietoyhteiskunta on jättänyt jälkensä keksintöjen historiaan. Nokian kännyköihin liittyy useita teknisiä keksintöjä 1980-luvulta lähtien.

Suurin osa merkittävistä teknisistä keksinnöistä on tehty sodanjälkeisinä vuosina. Biohajoava implantti on ainoa lääketieteeseen liittyvä keksintö. Ksylitoli ja Benecol-margariini liittyvät ravitsemuksen kautta terveyteen.

Kari Mannerlan 1950-luvun alussa kehittämä Afrikan tähti -peli on poikkeuksellinen ja hankalasti luokiteltava keksintö. Kiinnostavaa on havaita, että tekno-Suomen merkittävin viihdetuote ei ole kännykkä- tai tietokonepeli vaan vanhanaikainen lautapeli.


Menneisyyttä jo huomenna

Tekniset keksinnötkään eivät toimi umpiossa. Nekin onnistuvat tai epäonnistuvat siinä käyttöyhteydessä, minkä sosiaalinen yhteisö niille luo.

Kantopommi, lapiorullaäes ja Olli-sähköpaimen toimivat vain maatalous-Suomessa. Vihtavuori Oy:n vuonna 1947 tuottama Täystuho-hyönteismyrkky oli lyhyelläkin aikaa vahingollinen ihmisille ja ympäristölle, koska se sisälsi DDT-kemikaalia.

Vielä emme voi tietää, tuleeko vuonna 2007 keksityistä pehmoparistosta tai etätunnistavasta Rfid-trukista merkittäviä tulevaisuuden laitteita. Vuoden 2006 Etanolix-polttoaine ja puumuovikomposiitti odottavat vielä läpimurtoaan.

Huomenna voi sattua jotakin, joka muuttaa koko tulevaisuuden. Niin kävi Matti Suurosen vuonna 1968 suunnittelemalle muoviselle Futuro-talolle, jonka markkinat romahtivat 1970-luvun alun öljykriisiin. Futuron kuvaa katsellessa voi kuvitella, että tulevaisuus on laskeutunut maan päälle. Nyt tiedämme, että se tulevaisuus olikin menneisyyttä.

Teksti Heikki Laurinolli

 

Kuivauskaappi ja ksylitoli kärjessä

Ksylitoli on yksi merkittävimmistä suomalaiskeksinnöistä kautta aikojen.

Astiankuivauskaappi ja ksylitoli ovat merkittävimmät suomalaiskeksinnöt kautta aikojen. Tämä käy ilmi Aikalaisen vertailusta, joka syntyi kolmen eri tietolähteen perusteella.

Vertailun pohjana oli Keksintösäätiön listaus, jota verrattiin kahteen suomalaiskeksintöjä luetteloivaan kirjaan. Keksintösäätiön sivuilla on 11 keksinnön peruslista ja lisäksi neljän keksinnön lisälista.

Viime vuonna ilmestynyt teos Suomalaisia innovaatioita Suomi-konepistoolista Habbo-hotelliin sisältää 154 keksintöä. Kirjan tiedot perustuvat VTT:n SFINNO-tietokantaan, joka sisältää yli 4500 suomalaisten yritysten kehittämää ja kaupallistamaa innovaatiota.

Ilkka Taipaleen toimittama 100 sosiaalista innovaatiota Suomesta sisältää nimensä mukaisesti noin sata sosiaalista keksintöä.

Kaikki kolme lähdettä mainitsevat astiankuivauskaapin ja ksylitolin merkittäviksi suomalaiskeksinnöiksi. Työtehoseuran tutkimukseen perustuvaa astiankuivauskaappia ryhdyttiin valmistamaan teollisesti vuonna 1948. Ksylitolin teollinen valmistus koivun kuituaineesta alkoi vuonna 1972. Suomen Sokeri Oy patentoi ksylitolin valmistusmenetelmän ensimmäisenä maailmassa. Teolliseen käyttöön makeutusaine tuli 1974. Ensimmäisen ksylitoli-purukumin markkinoille toi Hellas vuonna 1975.

Keksintösäätiön lista ja sosiaalisten innovaatioiden lista eivät kohtaa toisiaan missään muussa kuin astiankuivauskaapissa ja ksylitolissa. Suomalaisia innovaatioita -kirja sen sijaan sisältää kuivauskaapin ja ksylitolin lisäksi neljä yhteistä keksintöä Taipaleen kirjan kanssa ja 9 yhteistä Keksintösäätiön listan kanssa.

Kun mukaan otetaan vähintään kaksi mainintaa saanutta keksintöä, saadaan oheinen 15 suomalaiskeksinnön lista. Jäänmurtajaan, paperikoneeseen ja matkapuhelimeen liittyvät keksinnöt on eri listoilla kuvattu hieman eri tavoin. Jäänmurtajakeksintö on tässä nimetty ydinkäyttöisen jäänmurtajan keksimisvuoden mukaan. Paperikone on ajoitettu Kone ja Silta Oy:n paperikonekeksinnön mukaan vuodelle 1961. Matkapuhelinkeksinnöt jakautuvat useille vuosille.

Teksti Heikki Laurinolli

 

Merkittävimmät suomalaiskeksinnöt

3 mainintaa:

– Astiankuivauskaappi 1948

– Ksylitoli 1974–1975

 

2 mainintaa:

Köyhän Suomen keksinnöt

– Abloy-lukko 1918

– Neuvola 1926

– AIV-rehu 1929

– Suomi-konepistooli 1932

– Äitiyspakkaus 1937

– Maksuton kouluruoka 1943

 

Jälleenrakennuskauden keksinnöt

– Afrikan tähti -peli 1951

– Paperikoneen uusi malli 1961

– Säteilysondi 1961

 

Hyvinvointivaltion keksinnöt

– Ydinkäyttöinen jäänmurtaja 1984

– Biohajoavat implantit 1985

– Matkapuhelinkeksinnöt; Mobira Cityman 1987 ja uudet mallit 1990-luvulla

– Benecol-margariini 1996

 

Lähteet:

Juha Oksanen, Pekka Pesonen, Nina Rilla ja Jani Saarinen: Suomalaisia innovaatioita Suomi-konepistoolista Habbo-hotelliin. Gummerus 2011.

100 sosiaalista innovaatiota Suomesta. Toim. Ilkka Taipale. Itämerikeskussäätiö Kustannus Oy Kunnia 2006.

Keksintösäätiön lista:

http://www.keksintosaatio.fi/merkittavimmat_keksinnot_Suomessa/