Bioeetikot pääsivät pois tuulikaapista

    Eettiset arvot näkyviin. Tutkija Heikki Saxénin haave on, että Tampereen yliopistoon perustettaisiin joskus bioetiikan yliopistollinen laitos. – Eettistä keskustelua pitäisi saada vielä enemmän arkeen niin, että ihmiset voisivat todella saada äänensä kuuluviin esimerkiksi terveydenhuollon asioissa.

    ”Perinteisellä lääketieteen etiikalla on pitkä historia sellaisten aiheiden osalta, kuten millainen on hyvä lääkäri-potilassuhde ja mitkä ovat lääkärin velvollisuudet. Bioetiikka syntyi uudenlaisena aikakautena ja uudelta pohjalta 1960-luvulla Yhdysvalloissa. Bioetiikka käsittelee biotieteiden, kuten juuri lääketieteen, eettisiä kysymyksiä. Bioetiikassa näitä kysymyksiä lähestytään kuitenkin pikemmin koko yhteiskunnan tasolla ja siinä hengessä, että elämme teknisesti ja yhteiskunnallisesti varsin pitkälle kehittynyttä aikaa.

    Tällainen eettinen pohdinta on jalkautunut Suomessakin terveydenhuollon arkeen asti, ja se on kaikkien kannalta hyvä.

    Itse näen bioetiikan toimivan käytännössä eettisissä toimikunnissa eri tasoilla, kuten sairaanhoitopiireissä ja valtakunnallisesti. Bioeetikot ovat päässeet tuulikaapeista sisään ja oikeasti vaikuttamaan asioihin. Lääkärit on koulutettu tekemään ja soveltamaan lääketiedettä, he eivät ole etiikan ammattilaisia. On hyvä, että joissain asioissa lääkärit voivat nojautua eetikoihin.”


    Hoidosta päättäminen ei ole ehdotonta

    ”Terveydenhuoltojärjestelmän perimmäisiä arvovalintoja olisi syytä tuoda avoimemmin esille. Esimerkiksi tekniikan ja terveyden välinen syvä liitto olisi voitava kyseenalaistaa rakentavasti. Tekniikkahan on yksi merkittävimmistä terveydenhuollon kustannusten aiheuttajista ja kasvattajista.

    Yleensä ajatellaan, että potilaan hoidon on oltava teknisesti ottaen parasta mahdollista. Käytetään uusimpia laitteita ja järjestelmiä ja innovoidaan samalla uusia vastaavia laitteita ja järjestelmiä. Tässä ei ole sinällään vikaa, mutta ehdottomaksi arvoksi korotettuna se voi johtaa – ja on paikoin johtanut – siihen, että tekniikkaan uppoaa tolkuttoman paljon rahaa ilman että on ensinnäkään selvää, onko tähän varaa tai tarjoaako se yksilöiden näkökulmasta mielekästä hoitoa vai kolkkoa elämää laitteiden armoilla. Toivoisin siis muutakin kuin perinteisiä laskelmia siitä, kuinka paljon tulosta laite X saa aikaan.

    Vastaavalla tavalla kannattaisi avata muitakin usein pienemmälle huomiolle jääviä kysymyksiä. Kuten ihan vain sitä, millaisia termejä lääkärin vastaanotolla käytetään. Pystyykö lääkäri todella ”diagnosoimaan” ”potilaan” ja ”vetämään tästä johtopäätökset” ”oikeasta hoidosta”? Ymmärrän kyllä, että lääkäri on lääketieteen ammattilainen, mutta tällainen kielenkäyttö hämärtää sitä seikkaa, että hoidosta päättäminen ei voi olla niin ehdotonta ja yksisuuntaista kuin miltä se usein vaikuttaa.”


    Scifi lääketiede tuo uudet ongelmat

    ”Bioetiikka on syntynyt aikana, jolloin on hyvin paljon uusia teknisiä mahdollisuuksia. Se on aika scifiä, mitä päivittäin uutisoidaan. Voidaan kartoittaa, minkälaisia geneettisiä riskejä sulla on ja miten niihin voidaan vaikuttaa. Uskaliaimmat puhuvat, että jossain vaiheessa ihminen voi esimerkiksi ottaa pillerin, jonka avulla hän ei koskaan sairastu dementiaan. Jos näin on, ja uskoakseni tällaiset mahdolliset eivät ole kaukana, niin niiden myötä tulee paljon uudenlaisia eettisiä kysymyksiä.

    Toisaalta bioetiikka on syntynyt media-aikana, jolloin erityisesti kiperimmät aiheet kuten abortti ja eutanasia ovat nousseet otsikoihin eivätkä ole jääneet lääkärin vastaanoton seinien sisään. Tässä hengessä on luontevaa peräänkuuluttaa sitä, että julkiseen keskusteluun pitäisi aidosti saada kansalaisten ääni mukaan vaikuttamaan.”

    Teksti Tiina Lankinen
    Kuvat Teemu Launis

     


    Historiantutkija Heikki Saxén

    * Tekee väitöstyötä bioetiikan aatehistoriasta ja ajankohtaisista merkityksistä.

    * Tamperelainen alkuasukas.

    * Harrastaa lukemista ja itsensä kehittämistä, nyt tavoitteena kehittyä maailmankansalaiseksi matkustelemalla ja kohtaamalla uusia kulttuureja.

    * Etiikka on tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta (Wikipedia).