Sukupuolierottelusta hyviä oppimistuloksia

    Tytöt menestyvät tyttöluokassa paremmin kuin sekaluokassa

    Koululaisten ja yliopisto-opiskelijoiden sukupuolierottelu tuotti tytöille hyviä tuloksia brittiyliopiston kokeilussa. Tytöt menestyivät paremmin tyttöluokassa kuin molempien sukupuolten sekaluokassa.

    Essexin yliopiston tutkimuksen mukaan naisten oppimisryhmien tulokset olivat jopa 7,5 prosenttia keskivertoa parempia. Sekaryhmien ja miesryhmien oppimistulokset eivät kokeen aikana muuttuneet. Tutkimukseen osallistui 800 Essexin yliopiston kansantalouden ja liiketalouden opiskelijaa.

    Oppiminen tehostui lähinnä sen vuoksi, että poissaolot vähenivät. Naiset osallistuivat naisryhmiin 71-prosenttisesti, kun sekaryhmissä he olivat läsnä vain 63-prosenttisesti. Tutkijoiden mukaan tämä selittää noin puolet oppimistulosten eroista.

    Naisten kurssiryhmät tuottivat parempia koesuorituksia, mutta harjoitustöiden arvosanoissa ei havaittu merkittävää eroa.

    Essexin yliopiston taloustieteen laitoksen tutkija Patrick Nolen arvioi, että riskihaluttomat tytöt voivat olla työelämässäkin haluttomampia kilpailemaan asemistaan.

    Tutkimukseen osallistuneet Essexin yliopiston ensimmäisen vuoden opiskelijat olivat mukana vapaaehtoisesti, mutta heille ei ennakkoon kerrottu tutkimuksen yksityiskohdista. He olettivat mukana olevan molempia sukupuolia. Tutkimuksen jälkeen naisopiskelijat arvioivat tyttöluokkien kurssi-ilmapiiriä hyväksi ja opiskelijoita sitoutuneiksi juuri sen vuoksi, että kaikki olivat tyttöjä.

    Tutkijat saivat vastaavanlaisia tuloksia jo aiemmin tutkimuksesta, jonka kohteena oli 260 teini-ikäistä koululaista kahdesta tyttökoulusta, kahdesta poikakoulusta ja neljästä yhteiskoulusta Suffolkissa ja Essexissä. Tyttökoulujen oppilaat olivat kilpailuhenkisempiä, vaikka he muutoin elivät ympäristössä, jossa oli molempia sukupuolia. Tyttökoulujen oppilaat uskalsivat ottaa enemmän riskejä myös sekaryhmissä, kun asiaa testattiin antamalla lasten pelata erilaisia labyrinttipelejä.

    Tutkijat Patrick Nolen ja professori Alison Booth päättelevät, että vaikka synnynnäisillä sukupuolieroilla on merkitystä, selittävät ympäristötekijät yli puolet kilpailukäyttäytymisestä ja riskivalinnoista poikien ja tyttöjen välillä.

    http://www.essex.ac.uk/events/event.aspx?e_id=3758

    Teksti Heikki Laurinolli

     

    Erillisluokka auttoi poikia Tampereella

    Pojat hyötyivät tyttöjä enemmän erillisluokista kokeilussa, joka järjestettiin Tampereen Olkahisten koulun ensimmäisten luokkien oppilaille lukuvuonna 2006–2007. Kokeilua oli tarkoitus jatkaa, mutta se lopetettiin resurssipulan vuoksi ensimmäisen vuoden jälkeen.

    Tampereen kokeilun tavoitteena oli parantaa poikaoppilaiden huonoja äidinkielen oppimistuloksia ja kohottaa tyttöoppilaiden heikkoa itsetuntoa. Tyttöluokassa oli 14 oppilasta ja poikaluokassa 18.

    Jenni Lehtilän ja Katriina Vuorisen pro gradu -tutkielman mukaan  kokeilu vaikutti poikaluokan oppimismotivaatioon positiivisesti. Tyttöluokan oppilaiden itsetunnon ja rohkeuden parantumista ei voitu osoittaa. Erillisopetuksen ja yhtenäisopetuksen oppilaiden oppimistuloksista ei löydetty tilastollisesti merkitsevää eroa.

    Tavoite poikien äidinkielen oppimistulosten parantamiseksi ei toteutunut. Lehtilän ja Vuorisen tutkielman mukaan erillisopetuksen avulla ei saavutettu tilastollisesti merkitseviä hyötyjä äidinkielen oppimistuloksissa. Poikaluokkien äidinkielen kokeiden keskiarvo oli silti hieman korkeampi kuin yhtenäisluokkien pojilla.

    Poikaluokkien oppilaat eivät pitäneet äidinkielestä muita poikia enemmän, vaikka heille oli tarjolla poikia kiinnostavia aiheita ja heitä varten kehitettyjä opetusmenetelmiä.

    Poikaluokkien oppilaat suhtautuivat äidinkielen tunteihin, kirjoittamiseen ja lukemiseen jopa hieman kielteisemmin kuin yhtenäisluokkien pojat. Kielteisestä asenteesta huolimatta poikaluokkien oppilaat saivat äidinkielen kokeista keskimäärin parempia tuloksia kuin yhtenäisluokkien pojat.

    Tyttöoppilaiden itsetunnon parantumisesta tuli ristiriitaisia tuloksia. Olkahisten koulun rehtori ja tyttöluokan opettaja kokivat tyttöjen rohkaistuneen tyttöluokassa opiskelun aikana. Koulun kaikkien opettajien arvioiden perusteella tyttöluokkien oppilaita pidettiin kuitenkin arempina kuin yhtenäisopetuksen tyttöjä. Ero ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä.

    Pientä eroa tyttöluokkien hyväksi syntyi arvioissa, jotka koskivat julkisen esiintymisen välttelyä. Yhtenäisopetuksen tytöt välttelivät esiintymistä opettajien mielestä enemmän kuin tyttöluokkien oppilaat.

    Tutkielman tekijät kirjoittavat varovasti, että sukupuolijakoa voidaan käyttää siinä missä muillakin kriteereillä toteutettua ryhmäjakoa ilman, että se vahingoittaa oppilaiden koulunkäyntiä. He arvelevat, että ylempien luokkien oppilaat saattavat hyötyä osittaisesta erillisopetuksesta enemmän kuin alkuopetuksen oppilaat, koska yläkouluikäisillä on enemmän sukupuolikohtaisia osaamis- ja kiinnostuseroja.

    Jenni Lehtilä ja Katriina Vuorinen: Tytöt ja pojat eri luokilta tasa-arvoisiksi oppilaiksi. Kuvaus Olkahisen koulun tyttö- ja poikaluokkakokeilusta lukuvuonna 2006–2007. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto 2009.

    Teksti Heikki Laurinolli