Keuhkoödeema tarkoittaa keuhkojen täyttymistä nesteellä. Se vie ihmisen jalattomaksi jossain vaiheessa, ja hoitamattomana se voi tappaa.

Erikoislääkäri Heikki Karinen kohtasi itse tutkimusaiheensa vuonna 2003, kun hän sairastui vuoristotautiin Nepalissa.

Palkitsemista sen sijaan kannatan. Keppi ja porkkana -menetelmä on kuitenkin palkkiojärjestelmänä auttamatta vanhentunut: porkkanan saaminen on siinä epävarmaa, ja jos porkkana tuleekin, se tulee epämääräisen ajan ja matkan jälkeen.

Tampereen yliopiston tutkintouudistus on abiturienttien näkökulmasta onnistunut, mutta korjattavaakin löytyy.

– Kyllä tässä selvästi mennään eteenpäin. Kun on laajemmat hakukohteet, saadaan kyllä varmasti asiasta oikeasti kiinnostunut porukka tehokkaammin sisään, sanoo Tampereen normaalikoulun opinto-ohjaaja Jukka Vuorinen, joka on Suomen opinto-ohjaajien yhdistyksen vastavalittu puheenjohtaja.

Uusiin tutkinto-ohjelmiin voi hakea ensimmäistä kertaa tänä keväänä. Ohjelmiin on haettavana lähes 1300 opiskelupaikkaa yliopistojen yhteishaussa, joka päättyy 3. huhtikuuta.

Parhaassa tapauksessa tiedonhankintaa opetellaan samalla kun tehdään oikeaa tehtävää, esimerkiksi seminaarin yhteydessä. Hyvin usein tiedonhankinnan kurssi on kuitenkin erillinen kokonaisuus, joka tulee eteen yliopisto-opinnoissa liian aikaisessa vaiheessa.

Yliopistotutkija Kai Halttunen sanoo ( ), että tiedonhankinta ei ole tietotekniikkaa vaan kielen ja käsitteiden kanssa pelaamista. Jos tähän ei ole motivaatioita, pelkän tekniikan ja tietojärjestelmien opettelu jää tyhjäksi.

Muistaakseni proseminaarissa saimme uuden tiedonhakuluennon, mistä oli ihan oikeasti apua, koska tietoa pystyi etsimään ohjatusti omaan tutkimusaiheeseen.

Mutta eivätkö Wahlroosin käsitykset ihmisestä ja yhteiskunnasta ole kuitenkin varsin loogisia ja mikä oleellisinta: Hän on jo vuosikymmenien ajan tullut testanneeksi niiden toimivuutta omassa elämässään ja ratkaisuissaan, kovissakin paikoissa. Menestystä ja miljoonia on kertynyt kertymällä, kuten myös ihailijoita ja kadehtijoita.

Tampereen yliopistossa tilastotieteen alalle on ehdotettu lähinnä resurssileikkauksia. Mitään konkreettisia alan kehityssuunnitelmia ei ole tehty. Uhkakuvana on, että menetelmäosaamisen taso yliopistossamme lähivuosina romahtaa, mikäli suuntaa ei kyetä muuttamaan.

Tämän ehdotuksen perimmäinen tarkoitus on sanoa, että muistomerkit ovat tärkeä osa ympäristöä ja yhteistä kollektiivista tajuntaa.

nko kampus viihtyisä ja innostava miljöö tutkimukselle, opetukselle ja opiskelulle? Onko viheralueita tarpeeksi? Entäs parkkipaikkoja? Toimiiko tämä? Näyttääkö tämä yliopistolta vai sairaalakompleksilta? Tarvitaanko tänne lisää rakennuksia, kenties tornitalo?

Näistä asioista haluamme kertoa nyt alkavassa sarjassa ”Minun kampukseni”, johon toivomme yliopistolaisten osallistuvan.