Pitkänsillan professori

Ville Repo: Ensimmäinen varis joka lensi Atlantin yli. Heikki Waris – sosiaalipolitiikan uranuurtaja. Toim. Eljas Repo ja Saara Repo. Omakustanne 2011.

Professori ja akateemikko Heikki Waris (1901–1989) oli suomalaisen sosiologian ja sosiaalipolitiikan tienraivaaja, jonka 1930-luvulla tekemä väitöskirja ”Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle” on kulunut useiden opiskelijasukupolvien käsissä.

Osin Wariksen ansiosta Pitkäsilta nousi tarkoittamaan kulkuväylän lisäksi myös porvariston ja työväestön välistä luokkaristiriitaa. Waris oli ensimmäisiä, jotka rakensivat sopua ja ojensivat kättä tuon jakolinjan yli.

Heikki Waris, vuoteen 1924 saakka Warén, syntyi hyväosaiseen virkamiesperheeseen Pitkänsillan eteläpuolelle, mutta työuransa alkuvuodet hän vietti sillan pohjoispuolella.

Waris työskenteli setlementtiliikkeen Kalliolan vapaaopiston rehtorina ja Tampereen yliopiston edeltäjän, Yhteiskunnallisen korkeakoulun, sosiaalipolitiikan opettajana.

Väitöstyönsä Waris teki Helsingin yliopistoon, jonne hän pääsi sosiaalipolitiikan professoriksi 1940-luvulla. Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa hän ehti sitä ennen luoda oppiaineensa perustan, olihan hän oppilaitoksen ensimmäisiä vakituisia opettajia.

Kiinnostavaa Wariksen uralla on se, että 30-luvun saksalaissuuntauksen oloissa hän loi suhteet Yhdysvaltoihin ja toi sieltä mukanaan survey- eli lomaketutkimuksen periaatteet, jotka löivät Suomessa läpi toisen maailmansodan jälkeen.

Ville Revon Waris-elämäkerta on sukuselvityksensä puolesta perusteellinen, mutta Wariksen uran kannalta puutteellinen. Repo ehti kirjoittaa Wariksen elämäntarinaa vain vuoteen 1948, jonka jälkeen varsinainen akateeminen virkaura vasta alkoi. Elämäkerran teko katkesi Revon menehtymiseen vuonna 2000. Hänen perikuntansa päätti saattaa työn julkisuuteen omakustanteena viime vuoden lopulla.

Ville Repo tunnetaan 1960-luvun kulttuurivaikuttajana veljensä Eino S. Revon tavoin. Gummeruksen kirjallisena johtajana hän joutui mukaan kirjasotiin yhtiön julkaistua suomeksi Henry Millerin Kravun kääntöpiirin. Repoa pidetään myös Kalle Päätalon löytäjänä.

1960-luvun radikaalin elämäkerta vanhan sukupolven konservatiivista jäi harmittavasti kesken. Olisi ollut mukava lukea uusi tulkinta siitä, miten Heikki Waris törmäsi professorina modernin ajan sukupolvikuiluun.

Wariksen yksi seuraajista, professori J.P. Roos on kirjannut ylös Erik Allardtin lausunnon, jonka mukana Waris edusti holhousmentaliteettia ja vierasta kansallisromanttista näkemystä sosiaalitieteen tehtävästä. Naisopiskelijoihin Waris suhtautui ylenkatseella, miehet hän yritti alistaa ottopojikseen. Monet merkittäviin asemiin nousseet tutkijapolvet joutuivat aloittamaan uransa lyömällä välit poikki vanhaan opettajaansa.

Heikki Laurinolli