Presidentin virka on elänyt kautta aikojen saman perustuslain sisällä. Halosen pitkä kausi loi tietyn mielikuvan presidentin roolista, mutta ensi vuoden alussa valittava uusi presidentti tekee virasta omannäköisensä.

Yhtäkaikki, oikein ymmärretty matematiikka ei voi aiheuttaa sitä, että ”ajatukset ja raikkaat tunteet ovat jäätynehet”. Tuollaisen henkisen tilan saavat aikaan aivan muut tahot – ja niitä, piru paratkoon, nykyaikana riittää.

Hallitus ajaa kuntauudistusta, jossa suuret kaupungit yrittävät kaapata hyvinvoivat kehyskunnat ja maksattaa niillä oman organisaationsa saneerauksen.

Näin arvioi Tampereen yliopiston eläkkeelle jäävä kunnallisoikeuden professori Aimo Ryynänen, joka luopui kannattamasta vahvan peruskunnan hallintomallia vähän ennen kuin uusi hallitus otti sen ohjelmaansa.

Heikkotasoinen englanninkielinen artikkeli on arvokkaampi kuin kovatasoinen suomenkielinen tutkimus. Määrä palkitaan, ei laatua. Yhteiskuntatieteet ja humanistiset alat häviävät, varoittaa tutkija Tuukka Tomperi.

Koulutus on herkkä vientituote. Sitä ei voi ottaa käteen, punnita tai mitata. Siihen sisältyy tunnetta, yksilön toivo paremmasta elämästä. Sen laatu paljastuu vasta kun päästään työelämään.

Perussuomalaiset ovat jonkin verran vasemmalla, mutta perioikeistolainen kokoomus esittää välillä jopa enemmän vasemmistolaisia argumentteja kuin sosiaalidemokraatit.

Keskusta on ilmeetön, eleetön ja asiakeskeinen puolue, jonka kolme viimeistä johtajaakin ovat olleet kuivia byrokraatteja.

– Vuonna 1971 poikien kanssa mietittiin, mitä meidän pitäisi tehdä, että saataisiin jotain hyödyllistä aikaan. Markku Nokso-Koivisto oli täällä assistenttina niin kuin minäkin, ja hän sanoi että tieto ei lopu koskaan, siitä meidän kannattaa pitää kiinni. Siitä se sitten lähti.

Muutamassa vuodessa ideasta kehittyi käsitteellisen mallintamisen tutkimuslinja ensimmäisenä Suomessa.

Tampereen yliopiston opetuksen ja oppimisen kehittämispalkinto Ällästikku jaettiin tänä vuonna kahdelle yksikölle, kasvatustieteille (EDU) ja johtamiskorkeakoululle (JKK).

Opetusneuvoston antaman tunnustuksen perusteena oli, että yksiköt olivat tehneet ennakkoluulotonta, kunnianhimoista, aktiivista ja osallistavaa opetussuunnitelmatyötä uusissa tieteenalayksiköissä.

Yhdysvalloissa on paljastunut väärennöksiä, joissa yliopistot ja korkeakoulut ovat manipuloineet tilastoja parempien ranking-lukujen toivossa. Tapausten pelätään kertovan suuremmasta ongelmasta, jonka taustalla ovat kovasta kilpailutilanteesta johtuvat tulospaineet.

Yliopiston kasvatustehtävä näyttää kuitenkin jäävän täysin sivuun yliopistokeskustelussa. Ehkä kasvatustehtävää ei enää edes ole, eihän sitä ole kouluissakaan, ja vanhakantaisesti ajatelleen yliopistossa ihmiset ovat jo aikuisia eivätkä enää kasvatuksen kohteita. Yliopistoilla on kuitenkin keskeinen kasvatustehtävä: yliopiston tulisi muuttaa ihminen opiskeluaikana joksikin toiseksi.