Tutkimusartikkelit avoimeen verkkoon

    Tutkijatohtorit Tuija Kinnunen ja Kirsi Pauliina Kallio sanovat, että tutkimusjulkaisujen rinnakkaistallennus hyödyttää tutkijaa monin tavoin. Julkaisut saavat lisää näkyvyyttä, lukijoita ja viittauksia.

    Rinnakkaistallennus käynnistynyt Tampereen yliopistossa

    Tutkimusartikkelien rinnakkaistallentaminen yliopiston omaan julkaisuarkistoon on useissa maissa jo arkipäivää. Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut kehittämistavoitteeksi, että korkeakoulut, muut tutkimusorganisaatiot ja tutkimuksen rahoittajat edistävät avointa julkaisutoimintaa ja julkisrahoitteisen tutkimusaineiston avointa saatavuutta. Helsingin, Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen rehtorit ovatkin tehneet päätöksen, jolla tutkijoilta edellytetään – tai kuten Tampereen yliopistossa – tutkijoita kehotetaan tallentamaan tutkimusjulkaisujensa kopiot yliopiston avoimeen julkaisuarkistoon TamPubiin 1.1.2011 alkaen. Kirjastot kaikissa yliopistoissa tukevat tutkijoita rinnakkaistallennuksen käytännön kysymyksissä.

    Tutkijoiden on ollut mahdollista tallentaa julkaisujaan TamPubiin jo 11 vuoden ajan. Tätä mahdollisuutta on käytetty tähän asti melko vähän. TamPubiin on tallennettu pääasiassa yliopiston eri yksiköiden verkkosarjojen julkaisuja. Tänä syksynä kirjasto tiedottaa rinnakkaistallennusmahdollisuudesta aktiivisesti ja järjestää rinnakkaistallennuksen leikkimielisen kilpailun. Tarkoituksena on saada TamPubiin lisää tutkimusartikkeleiden rinnakkaiskopioita.


    Tiedon panttaus ei palvele tutkijaa

    Julkaisujen rinnakkaistallentaminen yliopiston omaan avoimeen arkistoon on monessa mielessä loistava asia, kertoo aluetieteen tutkijatohtori Kirsi Pauliina Kallio. Kallion mukaan elektroniseen julkaisemiseen siirtyminen on laajalti johtanut tilanteeseen, jossa artikkeleita ei pääse lukemaan niiden ilmestyessä.

    – Kustantajat panttaavat uusinta tutkimusta vuoden tai joskus jopa pari saadakseen suurimman taloudellisen hyödyn. Sisällöntuottajat eli tutkijat eivät tästä hyödy sen enempää kuin tiedeyhteisökään – päinvastoin, painottaa Kallio.

    Rinnakkaistallentaminen tuo uusimman tutkimuksen tiedeyhteisön saataville nopeasti. Tällöin myös ne, joilla ei ole kirjastojen tai tutkimusyksiköiden tarjoamaa mahdollisuutta lukea kansainvälisiä kalliita aikakauslehtiä, pääsevät uusimman tiedon lähteille.

    Kallio sanoo, että uusimman tiedon pitäisi voida levitä mahdollisimman vaivattomasti ja nopeasti tutkimuksen ehdoilla ilman, että taloudelliset näkökohdat pääsevät määrittelemään prosessia. Rinnakkaistallentaminen TamPubiin tarjoaa tähän erinomaisen mahdollisuuden. Kallion kokemuksen mukaan järjestelmä on lisäksi myös helppo- ja nopeakäyttöinen.


    Maksuttomuus lisää näkyvyyttä

    Tutkijatohtori Tuija Kinnunen kertoo, että hänen dosentti Kaisa Koskisen kanssa toimittamansa teos Translators’ Agency, joka julkaistiin TamPubissa, sai käännöstieteen piirissä välittömästi huomiota eri puolilla maailmaa. Teosta luettiin lyhyessä ajassa yli 2000 kertaa sen jälkeen, kun siitä oli tiedotettu kansainväliselle tiedeyhteisölle. Osa alan tutkijayhteisöistä toimii maissa, joissa painetun teoksen hankkiminen on hankalaa, hidasta tai kallista. Kinnunen kertoo, että teokseen on tullut nopeasti myös viittauksia.

    – Maksuttomuus ja välitön pääsy teokseen edesauttavat julkaisun tunnettavuutta. Kyselyjä julkaisun saamisesta myös painetussa muodossa on tullut Etelä-Amerikasta saakka hyvin pian julkaisemisen jälkeen, toteaa Kinnunen.

    Kallion ja Kinnusen kokemukset osoittavat, että tutkimusjulkaisujen tai niiden rinnakkaiskopioiden tallentaminen yliopiston avoimeen julkaisuarkistoon hyödyttää tutkijaa monin tavoin. Julkaisu saa lisää näkyvyyttä, vaikuttavuutta, lukijoita ja viittauksia.


    Tasa-arvoa myös kehittyville maille

    Erityisesti monitieteisessä, poikkitieteellisessä tai tieteidenvälisessä tutkimuksessa avoimella julkaisemisella ja rinnakkaistallentamisella voi olla suuri merkitys. Myös tutkimusrahoittajat ymmärtävät tämän, ja monet edellyttävätkin, että heidän rahoittamansa tutkimuksen tulokset ovat tietyn ajan kuluttua julkaisemisesta avoimesti saatavilla tutkijan organisaation julkaisuarkistossa tai muualla.

    Avointen julkaisuarkistojen välityksellä julkaisuja voidaan hyödyntää kaikkialla maailmassa. Niillä on yhteiskunnallisesti ja kansainvälisesti suuri merkitys. Tieteellinen tieto levittyy niiden kautta myös sellaisiin maihin ja tutkimusorganisaatioihin, joilla ei ole varaa hankkia kustantajilta kalliita tietoaineistoja. Kyseessä on kehittyneiden maiden vastuu tiedon tasa-arvoisesta saatavuudesta myös kehittyvissä maissa.


    Suuret kustantajat muuttuivat salliviksi

    Kansainväliset suuret kustantajat ovat muuttaneet politiikkaansa tiedeyhteisön ja tutkimusrahoittajien vetoomuksesta. Suurin osa sallii artikkeleiden rinnakkaistallennuksen. Verkosta löytyy myös Nottinghamin yliopiston ylläpitämä palvelu SHERPA/RoMEO, josta voi tarkistaa lehden rinnakkaistallennuskäytännön. Yleisimmin tutkijat saavat tallentaa artikkelista sisällöllisesti saman version, joka lehdessä on ilmestynyt, mutta eivät välttämättä ulkoasultaan viimeisteltyä versiota. Julkaisuarkistossa olevasta artikkelista on aina linkki lehden kotisivulle, josta löytyy alkuperäinen julkaisu. Julkaisuarkistoon tallennettu artikkeli toimii näin myös sekä lehden että tutkijan alkuperäisartikkelin markkinointikanavana.

    Tampereen yliopiston tutkijat ja muu henkilökunta voivat tallentaa omia sekä muiden kirjoittajien kanssa kirjoittamiaan tutkimusartikkeleita ja muita julkaisuja – joko alkuperäisjulkaisuina tai muualla ilmestyneiden julkaisujen rinnakkaiskopioina. Tutkijoita ohjeistetaan jo julkaisusopimusta tehdessään jättämään itselleen oikeuden rinnakkaistallentaa artikkeli oman organisaation julkaisuarkistoon. Myös artikkelin muilta kirjoittajilta kehotetaan kysymään rinnakkaistallennuslupa jo heti artikkelin kirjoittamisen alkuvaiheessa. Tampereen yliopiston tutkimuksen kotisivulla on tutkijoille rinnakkaistallennuksen ohjeet. Lisätietoa saa tarvittaessa kirjastosta.

    Teksti Tanja Heikkilä
    Kuva Teemu Launis

    Kirjoittaja toimii kirjastoamanuenssina Tampereen yliopistossa.