Suomalaisyritysten pitäisi kasvaa kansainvälisiksi toimijoiksi, jotta ne pärjäisivät jatkossa myös kotimaan kilpailussa, uskoo CIRCMI:n ohjelmajohtaja Lea Ahoniemi. – Suomi ei ole enää lintukoto, vaan kansainvälisiltä vesiltä tullaan viemään kotimaisetkin urakat, jos kilpailukykyä ei onnistuta kasvattamaan.

Suomalaisyritys joutuu opettelemaan uudet pelisäännöt

Kiinan markkinoille haluavan suomalaisyrityksen kannattaa varata mukaan paksu lompakko. Liian pienesti ja vaatimattomasti lähtöä suunnittelevien kannattaa pysyä Suomessa, uskoo Tampereen yliopiston informaatiotieteiden CIRCMI-tutkimusyksikön ohjelmajohtaja Lea Ahoniemi.

Kiinassa pelisäännöt ovat tyystin erilaiset kuin suomalaisessa liike-elämässä. Kuvaavaa on se, että aluksi liiketoimijoiden välinen luottamus on nolla.

– Suomessa lähtökohtaisesti luotetaan, että kumppaniyritys tekee sen minkä lupaa. Kupruja yhteistyöhön tulee huonoista kokemuksista. Kiinassa sama luottamusilmapiiri pitää rakentaa tutustumisella, neuvottelemisella ja pitkäaikaisella yhteistyöllä, Lea Ahoniemi sanoo.

Kiinaan pitäisi Ahoniemen mielestä lähteä suurin panoksin ja ennen muuta parhaalla mahdollisella miehistöllä.

– Kun yrityksen lähettämä henkilö on riittävän vaikutusvaltainen yrityksen sisällä, häntä myös kuunnellaan ja uskotaan. Yleinen virhe on lähettää tuotelinjan päällikkö sinne yksin ilman markkinointi- tai talousosaamista, Ahoniemi sanoo.

Kiinan liiketoimintaympäristön vaativuudesta huolimatta Ahoniemi haluaa ehdottomasti rohkaista niitä yrittäjiä, jotka ovat ajatelleet Kiinan markkinoiden sopivan yrityksensä kansainväliseen kasvuun.

– Suomalaisyritysten menestys Kiinassa on kansantaloudelle äärimmäisen tärkeää. Siellä toimivilta yrityksiltä kotiutuu paljon voittoja Suomeen.

Voittoja joutuu odottamaan

Suomalaisyritysten yleisin virhe Kiinan markkinoilla on se, että ennakoidaan voittojen tulevan pian ja täten sijoitetaan alkuun liian pieni pääoma.

Pääomaa pitäisi olla niin, että yritys pärjää 18 kuukautta ilman sentinkään tulorahoitusta. Voittoja voi odottaa vasta kolmantena vuonna.

Ahoniemen mukaan tällä hetkellä Kiinan markkinoilla on kysyntää etenkin ympäristöteknologiayrityksille. Kiinalla on tarve parantaa elinympäristöä ja noudattaa kansainvälisiä ilmastostandardeja. Myös konepajateollisuus, kuten esimerkiksi laivanrakennusteollisuuden eri toimialat, on myötätuulessa.

Suomalaisyritysten toiminnan laajeneminen ulkomaille nähdään usein uhkana suomalaiselle työllisyydelle.  Ahoniemi kuitenkin uskoo, että ilmiöstä koituu myös hyötyä kotimaalle.

– Jos yksinkertainen työ siirtyy Kiinaan, niin Suomeen tulevat korkeamman arvon tuottamisen tehtävät, joita pystytään hyödyntämään entistä paremmin. Tämä on tietysti vaikea kysymys, mutta pelkkää negatiivista siitä ei missään tapauksessa seuraa.

Tutkimustietoa liike-elämän käyttöön

Ahoniemi on tehnyt pitkän uran liike-elämässä. Hän on toiminut muun muassa Tampereen kauppakamarissa asiamiehenä ja pyörittänyt omaa tilitoimistoa. Kiinan markkinoista Ahoniemi innostui, kun hän vietti viisi kuukautta tutkijana Hong Kongin University of Science and Technologyssa. Tuona aikana hän teki matkoja Kiinaan ja haastatteli siellä toimivia suomalaisyrityksiä.

Haastatteluista syntyi tutkimusjulkaisu ja blogi, jossa Ahoniemi haluaa jakaa yksityiskohtaista tietoa suoraan Kiinan markkinoista kiinnostuneille yrityksille.

Hänen mukaansa Kiinan liike-elämän tutkimusta kannattaa jatkaa, koska yritysmaailman suuntautuminen Aasiaan on trendi, joka ei lopu moneen aikaan.

– Kokemusten perusteella muut voivat ottaa oppia, mitä virheitä on tehty ja mitä onnistumisia saavutettu. Näin voidaan valmentaa yritysjohtoa siihen, miten Kiinassa kannattaa toimia ja miten pääsee pois umpikujasta, jos on sinne joutumassa sikäläisillä markkinoilla.

Lea Ahoniemen blogi: http://www.fimcp.fi/blog/

Teksti Tiina Lankinen
Kuva Teemu Launis