Jääviysongelma ulkomaalaisten lääkäreiden pätevöitymisessä

    Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen (TYT) lakkauttaminen on aiheuttanut jääviysongelman Eta-alueen ulkopuolisten lääkäreiden pätevöitymiskoulutukseen.

    TYT järjesti viime vuoden loppuun saakka valmentautumiskursseja kuulusteluihin, joista on ainoana Suomessa vastannut Tampereen yliopiston yleislääketieteen oppiaine. Sen antamien lausuntojen pohjalta on Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira laillistanut kuulusteluissa menestyneet.

    Jääviysongelma syntyi, kun TYTin toiminnot siirtyivät tämän vuoden alusta yksiköiden vastattaviksi. Nyt lääketieteen yksikön pitäisi järjestää sekä valmennuskurssi että valtakunnalliset kuulustelut.

    – Tilanne on täysin analoginen, jos lääketieteen yksikkö ryhtyisi kilpailemaan omiin pääsykokeisiinsa valmentavien kurssien järjestämisestä, sanoo Tampereen yliopiston yleislääketieteen professori Kari Mattila.

    Yleislääketieteen opettajat ovat Mattilan mukaan todenneet, että kuulusteluihin valmentavien kurssien järjestäminen samassa tieteenalayksikössä tekee heidät esteellisiksi arvioimaan lääkäreiden pätevyyttä. Opettajat ovat jääviysongelman vuoksi valmiit luopumaan työläänä sivutehtävänä pidetystä kuulustelutehtävästä.

    Mattila kertoo keskustelleensa Valviran kanssa, joka on todennut olevansa hyvin tyytyväinen kuulustelujärjestelmään ja sen puolueettomuuteen.

    – Valvirassa ymmärretään syntynyt jääviysongelma, jonka ei haluta nakertavan kuulustelujen luotettavuutta. Laillistusratkaisut ovat monelle maahanmuuttajalääkärille elintärkeitä toimeentuloon ja ihmisarvoon liittyviä asioita, Mattila sanoo.

    Yleislääketieteen opettajat ehdottavat, että Tampereen yliopisto osallistuu koulutukseen, mutta jonkun riippumattoman täydennyskoulutustoimijan järjestämänä. Tähän tehtävään he ehdottavat terveystieteen yksikköä, koska sillä on kokemusta ja perusrakenteet terveydenhuollon alan koulutuksen toteutukseen.

    Lähes puolet venäläisiä

    Kari Mattilan, Irma Virjon ja Riitta-Liisa Haukilahden tutkimuksen mukaan (Suomen Lääkärilehti 41/2010) lääkäreiden pätevöitymiskuulusteluihin vuosina 1994–2009 on osallistunut 746 Eta-alueen ulkopuolelta tullutta lääkäriä. Heistä 580 on laillistettu lääkäreiksi.

    Kuulusteluihin osallistuneet edustavat 65 kansallisuutta. Suurimmat ryhmät ovat 341 venäläistä (47%), 85 virolaista (12%) ja 77 suomalaista (11%) lääkäriä. Seuraavina tulevat 31 ukrainalaista, 15 irakilaista, 13 afganistanilaista, 12 iranilaista, 11 romanialaista ja 10 egyptiläistä lääkäriä. Virolaisten tarve osallistua kuulusteluihin lakkasi 2005 maan liityttyä EU:n jäseneksi.

    Näyttökokeiden järjestäminen on tutkimuksen mukaan suurin tentteihin liittyvä ongelma. Tenttipaikkoja ja tenttien valvojia on ollut vaikea saada terveyskeskusten kiireen ja lääkäripulan takia.

    Tampereen yliopiston lisäksi valmentavia kursseja on järjestänyt Helsingin yliopiston Kouvolan toimipiste. Lisäksi Itä-Suomessa on ollut koulutusta venäläislääkäreille. Myös yksityiset kurssinjärjestäjät ovat antaneet koulutusta.

    Suomessa oli vuoden 2010 alussa 19 000 työikäistä lääkäriä, joista 1 125:n äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Eta-alueelta tulevilta ei vaadita kielitodistusta, mutta Eta-alueen ulkopuolisilta vaaditaan kielikoe.