Hannu Pulkkinen toimi Tampereen yliopistossa journalistiikan vierailuprofessorina 2010-2011.

Häviävätkö paperilehdet?

”Paperilehdet eivät voi estää lukijoiden valumista nettiin muuttumalla netin kaltaisiksi. Printin on löydettävä omat vahvuutensa, jotka ovat sekä sisällön että ulkoasun laadussa, luotettavuudessa ja kyvyssä luoda kokonaiskuvaa nopean uutisoinnin taustaksi. Meidän on kuitenkin hyväksyttävä se tosiasia, että lukijoiden ajankäyttö on muuttunut. Eräs yleisimmistä selityksistä tilausten peruuttamiselle on se, ettei paksujen lehtien lukemiseen liikene kylliksi aikaa.”

Voiko lukijat saada takaisin visualisoimalla lehdet uusiksi?

”Täytyy myöntää, että visualistin työ median markkinoilla tuntuu välillä turhauttavalta. Näen mielessäni sohvaperunan, joka ei jaksa lukea kirjaa eikä tuhatta merkkiä pidempää juttua. Asiat on siis tarjoiltava hänelle mahdollisimman hyvin sulavassa ja vetävässä muodossa ja silti on epävarmaa onko ponnisteluillamme mitään vaikutusta. Mieleen hiipii pelottava ajatus: mitä valmiimmaksi pureskeltuja esityksiä teemme, sitä suuremmaksi vastaanottajien mukavuuden halu kasvaa ja sitä passiivisemmiksi he muuttuvat.”

Ei kai lukutaidottomalle voi lehteä tehdä?

”Sanomalehtien on pidettävä lukijoina myös ne, joille on tärkeää saada nopea yleiskuva päivän uutistarjonnasta. Jos päivälehteä tehdään vain syventyville, päädytään eliittilehteen, jolla ei Suomessa voi olla kovin laajaa lukijakuntaa. Onhan mahdollista, että kehitys lopulta johtaa tähän, jos kansa jakautuu entistä selvemmin myös median kuluttajina. A-ryhmällä on varaa maksaa siitä, että saa kainaloonsa tyylikkään, laadukkaan ja syvällisen paperilehden. B-ryhmä saa vähemmän laadukkaan uutispalvelun ilmaiseksi, sähköisesti ja helpossa muodossa. Tämä tarkoittaisi sitä, että paperinen sanomalehti ei kuole, mutta se saisi paikkansa alhaisemmalla levikin tasolla. On jopa esitetty ajatuksia, että audiovisuaalisen median jatkaessa voittokulkuaan lukeminen suurten kansanryhmien harrastuksena menee ohi ja palaamme siihen mistä lähdettiin; lukeminen palautuu eliitin harrastukseksi.”

Nostavatko toimittajat nyt kädet pystyyn?

”Journalisteilla on suuri vastuu. Näyttää siltä, että poliittiset instituutiot, armeijat, kirkot, markkinavoimat ja teknologiset rakennelmat eivät kykene luomaan uskoa tulevaisuuteen. Ihmisillä on se tunne, että pelottavat tapahtumat ja typeryys ovat lisääntymässä. Jotta voisimme ymmärtää ja pitää tämän maailman koossa, me tarvitsemme tietoa, joka yhdistyy sekä henkilökohtaiseen kokemukseen että auttaa eläytymään toisten maailmaan. Tähän me tarvitsemme kertovaa journalismia samoin kuin me tarvitsemme taiteita ja kirjallisuutta.”

Miten kertoa, jos ihmiset eivät halua lukea?

”Tällä hetkellä mainostajat ja pelien tekijät ovat parempia kertojia kuin journalistit. Tarvitsemme uusia taitoja monikanavaisuuteen, digitaaliseen uutisoinnin ja multimedian hallintaan. Ennen kaikkea, oli sitten kysymys kirjoittamisesta tai visuaalisesta esittämisestä, tarvitsemme journalisteja, jotka hallitsevat monipuolisesti kerronnan keinot ja osaavat jäsentää tietotulvan kiinnostavaan ja vastaanotettavaan muotoon.”

Kuoleeko kirjallinen kulttuuri?

”Saattaa … käydä niin, että uudenlainen median käyttö muuttaa aivojen toimintatavan, ihmisen käyttäytymisen ja lopulta koko kulttuurin. (Nicholas) Carrin mukaan satojen vuosien pituinen kirjallinen ja syventyvään lukemiseen perustuva kulttuuri on väistymässä aivan samoin kuin suullinen kulttuuri aikoinaan väistyi kirjallisen kulttuurin tieltä. Aika moni meistä saattaa tuntea tämän muutoksen itsessämme: pitkäjänteiseen ja omaa ajatusten kehittelyä vaativaan työhön paneutuminen tuntuu entistä vaikeammalta ja se edellyttää usein yhteyksien katkaisemista kaikkiin median ja tietoverkkojen houkutuksiin.”

Mitä yliopisto voi tehdä?

”Toivon, että yliopistot kuitenkin säilyisivät paikkoina, joissa pakkotahtisudesta vapaa syventyminen, keskustelu ja tutkimus ovat edelleen mahdollisia.”

Sitaatit ovat Hannu Pulkkisen läksiäisluennosta Tampereen yliopistossa 28.4.2011. Kysymykset on keksitty jälkeenpäin. Tekstissä viitataan Nicholas Carriin, jonka ajatuksista löytyy lisää tietoa kirjasta Pinnalliset – mitä internet tekee aivoillemme (Terra cognita 2010).

Kuka?

Lehtien ulkoasuspesialisti, filosofian tohtori Hannu Pulkkinen.

Mikä?

Tampereen yliopiston journalistiikan vierailuprofessori 2010–2011.

Mihin meni?

Helsingin Sanomien desingtoimituksen toimituspäälliköksi.

•